Lounais-Häme Tammela

"Useimmilla ei ole enää edes mummolaa maaseudulla" – Lapset vieraantuvat maaseudusta, MTK kouluttaa oppaita aseiksi

Maatilaoppaat vierailevat kouluissa ja pitävät eri-ikäisille koululaisille oppitunteja, joilla kerrotaan suomalaisten maatilojen arkisesta työstä.
MTK:n koulutussuunnittelija Sakari Alasuutari koulutti maatilaoppaita Mustialassa. Etualalla istuu agrologiopiskelija Salla Niemi. Kuva: Lassi Puhtimäki
MTK:n koulutussuunnittelija Sakari Alasuutari koulutti maatilaoppaita Mustialassa. Etualalla istuu agrologiopiskelija Salla Niemi. Kuva: Lassi Puhtimäki

Maatilaoppaille on tarvetta, sillä ihmiset ovat vieraantuneet maataloudesta ja tieto ruoan alkuperästä on vähentynyt. Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella järjestettiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa MTK:n maatilaopaskoulutusta. Jos Mustialasta ja sen opiskelijoilta löytyy kiinnostusta, koulutusta voidaan järjestää Mustialassa myös jatkossa.

– Maatilaoppaat tekevät kuluttajatyötä ja edistävät maatalouden tuntemusta. He vierailevat kouluissa ja pitävät eri-ikäisille koululaisille oppitunteja, joilla kerrotaan suomalaisten maatilojen arkisesta työstä, Hämeen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Salla Niemi toteaa.

Lopelta kotoisin oleva Niemi tekee opinnäytetyötä MTK:n maatilaopastoiminnasta Mustialassa. Hän on monimuoto-opiskelija, joka opiskelee agrologiksi työnsä ohessa. Hän työskentelee maatalousyrittäjänä ja pitää lypsykarjaa.

Niemen mukaan on tärkeää, että kotimaisesta maataloudesta annetaan faktatietoa, koska suurin osa suomalaisista asuu nykyään taajamissa ja maataloudesta on tullut vieras käsite. Monet lapset eivät tiedä, mistä ruoka tulee kauppoihin eivätkä he ole koskaan nähneet esimerkiksi lehmää.

– Lapsille ja nuorille on tärkeää kertoa, miten eläimiä hoidetaan ja miten kasveja viljellään. Kouluissa pitämiensä oppituntien lisäksi maatilaoppaat voivat kutsua koululaisia myös maatiloille.

Maatilaoppaan pitämä oppitunti ja sen materiaali on koululle maksuton. Opettajat voivat pyytää maatilaoppaan pitämään oppitunnin kouluunsa tai myös opas voi olla aktiivisesti yhteydessä kouluihin.

– Oppaan vierailusta on sovittu jo viiden Kanta-Hämeen alueella toimivan koulun kanssa. Oppaan voi kutsua kouluunsa ottamalla yhteyttä MTK:hon, Niemi sanoo.

Niemi toteaa, että kiihkottoman ja todenmukaisen tiedon välittäminen kotimaisesta ruoantuotannosta on nyt entistäkin tärkeämpää, koska maataloutta syyllistetään ilmastonmuutoskeskustelussa.

– Kotimainen maatalous ei ole ilmastonmuutoksen kannalta ongelma. Suomalaisessa maataloudessa tehdään paljon ilmastotekoja, joihin kuuluu esimerkiksi kiertotalous. Tiloilla kierrätetään ravinteita, ja kotimainen lihan- ja maidontuotanto on hyvin vastuullista. Ihmisten on välttämätöntä syödä joka päivä, ja onkin tärkeää kannustaa kuluttajia käyttämään kotimaisia tuotteita, Niemi sanoo.

Mustialan maatilaopaskoulutukseen ilmoittautui 13 agrologiopiskelijaa, joista moni aikoo myös ryhtyä maatalousyrittäjäksi.

Maatilaoppaiden kouluttajana toimi MTK:n koulutussuunnittelija Sakari Alasuutari. Hän kertoo, että MTK aloitti maatilaoppaiden kouluttamisen vuonna 2015. Koulutusta on järjestetty eri puolilla Suomea yhteistyössä oppilaitosten kanssa, ja toiminnassa ovat mukana MTK:n alueelliset liitot.

Alasuutarin mukaan maatilaopastoiminnan tavoitteena on, että viljelijät ja maataloustuottajat tai alan opiskelijat käyvät kouluissa kertomassa käytännön työstään, koska he ovat alansa parhaita asiantuntijoita.

– Alan opiskelijat ovat kouluissa toivottuja vieraita, koska nuoret kuuntelevat mielellään toisia nuoria.

Alasuutari kertoo, että maatilaopastoiminta on koettu MTK:ssa tärkeäksi, koska useimmilla nykyajan lapsilla ja nuorilla ei ole enää kosketuspintaa siihen, miten ruokaa tuotetaan.

– Useimmilla ei ole enää edes mummolaa maaseudulla.

Alasuutari toteaa, että kotimaisen maatalouden positiivisia puolia on yhä tärkeämpi korostaa, koska ilmastoasiat ja maatalouteen kohdistetut uhkakuvat ovat niin vahvasti esillä.

– Globaalit uhkakuvat eivät koske suomalaista ruoantuotantoa samalla tavalla kuin ulkomaalaista. Suomessa esimerkiksi nautojen ruokinta perustuu nurmituotantoon, jota ihmiset eivät pysty hyödyntämään. Sen sijaan syödessään nurmirehua nauta tuottaa maitonsa ja lihansa ansiosta ihmiselle arvokasta valkuaista. Suomen vesivarat ovat myös runsaat, eikä veden juottaminen eläimille ole ongelma verrattuna moniin sellaisiin maihin, joissa vesivarat ovat vähissä, Alasuutari sanoo. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat