Lounais-Häme

Uudesta eläinsuojelulaista tuli torjuntavoitto tuottajille

Ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi on selvä torjuntavoitto varsinkin sianlihantuottajille.

Ainoalle merkittävälle muutokselle, emakkojen tiineytyshäkkien kieltämiselle, annetaan 15 vuoden siirtymäaika, ja porsaiden kastrointi ilman puudutusta tai nukutusta on näillä näkymin jatkossakin sallittua.

Eläinsuojeluhenkisiä närästää myös se, ettei eläimille tarvitse vieläkään järjestää jatkuvaa vedensaantia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) – tuottaja itsekin – hylkäsi valmistelijoiden ehdotuksen ja päätti, että epämääräinen muotoilu ”riittävästä” vedensaannista riittää.

Jatkuva vesitarjoilu aiheuttaisi tuottajille lisävaivaa ja -kustannuksia, sillä se vaatisi juomaveden jäätymisen estämisen esimerkiksi sähkövastuksilla. Ongelma koskee lähinnä lihakarjaa ja turkiseläimiä.

Myös muiden pehmennysten taustalla oli halu suojella tuottajia ylimääräiseltä rahanmenolta.

 

-Olisin valmis suojelemaan eläimiä vaikka kuinka paljon, jos sen kustannukset vyörytettäisiin kuluttajalle asti. Niin kauan kuin näin ei tapahdu, näitä kysymyksiä pitää pohtia ensisijaisesti elinkeinon kannattavuuden näkökulmasta, sanoo forssalainen kansanedustaja, entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.).

-Suomessa eläinsuojelu on jo nyt paljon paremmalla tasolla kuin monissa muissa maissa, mutta tietyille tahoille mikään ei riitä.

Entisenä siankasvattajana tunnettu forssalaisedustaja katsoo, ettei talouspaineissa kärvisteleviä tuottajia saisi rasittaa yhdelläkään uudella säädöksellä, ellei se ole ”aivan välttämätön”.

Hattulalainen sikatilallinen Rita Wegelius on varma, että vaatimusten kiristäminen vain lisäisi tuontia vielä huonompien tuotanto-olosuhteiden maista.

-Kustannustasomme ei voi olla kovin paljon korkeampi kuin Keski-Euroopassa. Jos muutoksia tehdään, ne pitää tehdä koko Euroopassa.

 

Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mielestä lakiehdotus ei turvaa riittävän hyvin eläinten hyvinvointia. Hänestä eläimillä pitäisi olla oikeus muun muassa lajityypilliseen käyttäytymiseen, jatkuvaan vedensaantiin sekä toimenpiteiden kivuttomuuteen.

-Tiineytyshäkkien kieltämisen siirtymäajan pitäisi olla ainakin puolet lyhyempi, hämeenlinnalainen Filatov sanoo.

Anttila ja Wegelius korostavat, että pitkä siirtymäaika on ainoa vaihtoehto, mikäli Suomi haluaa pitää kiinni omasta tuotannostaan.

-2000-luvun alussa tehtiin paljon isoja investointeja. Rakenteiden uusiminen lainsäädännön muuttumisen eikä loppuun käyttämisen takia on taloudellisesti tosi rankkaa, Wegelius sanoo.

He pelkäävät Suomen käyvän pian Ruotsin tietä.

-Siellä kannattavuus ja omavaraisuus putosivat merkittävästi tuotantokustannuksia nostaneiden uudistusten myötä, Wegelius huomauttaa.

Nopean ja edullisen kastroinnin kauhistelu on Anttilan ja Wegeliuksen mielestä tarpeetonta paisuttelua.

-Se tapahtuu silmänräpäyksessä. Pelkkä piikillä puuduttaminen olisi porsaalle yhtä traumaattinen kokemus. Myös nukuttaminen hiilidioksidilla olisi paljon hitaampaa ja aiheuttaisi käsittääkseni porsaalle enemmän kärsimystä kuin nopea kastrointi, Wegelius sanoo.

 

Lakiuudistuksen ohjausryhmässä vaikuttaneen Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) toiminnanjohtaja Kati Pulli harmittelee, että tuottajien talousnäkökulma vei voiton ja eläinsuojeluväki joutui taipumaan useissa isoissa asioissa.

-Kastroinnista aiheutuvan kivun lievittäminen pelkällä tulehduskipulääkkeellä on sama asia kuin jos ihmiselle tehtäisiin leikkaus ilman puudutusta ja annettaisiin sen jälkeen buranaa.

Joissain muissa maissa, esimerkiksi Saksassa, porsaiden kastrointi ilman nukutusta on jo päätetty kieltää. Eräs vaihtoehto olisi immunokastraatio eli rokottamalla kastroiminen.

Seuraeläinpuolella lakiesityksen suurin puute on SEY:n mielestä se, ettei kissojen ja koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä säädetä pakolliseksi. FL

 

Laaja uudistus
Eläinsuojelulain uudistus modernisoi vanhan, v:n 1996 eläinsuojelulain vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, perustuslakia sekä EU-lainsäädäntöä.Tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen.Koko 257-sivuinen lakiehdotus on luettavissa MMM:n sivuilla osoitteessa http://mmm.fi/elainsuojelulaki.Lausuntokierros kestää helmikuun loppuun.Laki käsitellään eduskunnassa tämän vuoden aikana.Sen on tarkoitus tulla voimaan v:n 2020 alusta.Eläinsuojelulain uudistaminen on ollut tekeillä v:sta 2010.Seuraavan kerran eläinsuojelulaki uusittaneen vasta 20–30 vuoden kuluttua.

Uusimmat

Fingerpori

comic