Lounais-Häme Lounais-Häme

Uusi tieliikennelaki riisuu iättömiltä ihmisiltä sukupuolen

Uusien liikennemerkkien hahmot ovat iätttömiä, sukupuolettomia ja niiden pallopää leijailee irrallisena.

Kesäkuussa voimaan tulevan uuden tieliikennelain näkyvin muutos on teiden varteen tulevat kymmenet uudet liikennemerkit ja keltaisen sulkuviivan muuttuminen valkoiseksi.

Väyläviraston tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman muistuttaa, että nyt tulee käyttöön ensimmäisen kerran näin paljon uusia merkkejä sitten vuoden 2008.

– Uusia merkkejä tieliikennelaissa on viitisenkymmentä, minkä lisäksi moni tuttu merkki on nyt yksityiskohdiltaan hieman muuttunut. Pääosin merkeille on kymmenen vuoden siirtymäaika, Österman kertoo lähettämässään sähköpostissa.

Muutokset vievät aikaa. Yhdyskuntarakenteen suunnittelupäällikkö Jenni Sabel sanoo, että uusien merkkien ja ajoratamerkintöjen asennusaikataulua ei ole vielä tiedossa. Hämeenlinnan kaupunki hoitaa omat katunsa ja Ely-keskus yleiset tiet.

Joidenkin merkkien vaihtaminen tehdään nopeutetusti, jotta väärinymmärryksiltä vältytään. Tällainen on esimerkiksi traktorilla ajo kielletty-merkki, joka jatkossa kieltää myös mopoautolla ajamisen.

 

Vaikka suurin osa uusista liikennemerkeistä tuleekin teiden varsille vasta siirtymäajan jälkeen, on esimerkiksi peuravaaramerkeillä nopeampi aikataulu.

– Etelä- ja Lounais-Suomeen niitä varmaan alkaa ilmestyä jo tänä vuonna, Österman sanoo.

Kanta-Hämeessä peurat saavat oman varoitusmerkkinsä hirven rinnalle ainakin kymppitielle Hämeenlinnan ja Forssan välille.

Suurin hirvieläinonnettomuuksien riski on juuri kantateillä, joiden nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Kymppitien lisäksi merkkejä tulee ainakin 54-tielle Riihimäen ja Lopen välille.

Peuravaaran lisäksi uusien liikennemerkkien joukkoon kuuluvat esimerkiksi vähimmäisnopeuden osoittava merkki ja nastarenkaiden käytön tietyllä tieosuudella kieltävä merkki.

Käyttöön tuleviin erikoisiin liikennemerkkeihin kuuluu myös tikkataulua muistuttava, sisäkkäisiä mustia ympyröitä sisältävä merkki. Kyse on kaupunkien keskustoihin ohjaavasta merkistä, jota käytetään tukena tekstiä sisältävissä opasteissa.

Täysin uusi liikennemerkki on myös vetoketjuperiaatetta kuvaava merkki. Sillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle.

 

Uusi tieliikennelaki modernisoi liikennemerkkejä ensimmäisen kerran sitten 1980-luvun. Moottoripyörä ja traktori ovat uudempaa mallia, eikä mopokaan muistuta enää pappa-Tunturia.

Uusi laki tekee liikennemerkkien ihmishahmoista sukupuolettomia ja iättömiä. Aikaisemmin hahmot olivat useimmiten miehiä, jotka askelsivat reippaasti kadun yli.

Nyt alastomien ja kengättömien hahmojen vauhti on hiipunut lähinnä köpöttelyksi ja pyöreä pää leijailee vartalon yläpuolella. Rauhaan ei ole jäänyt edes polkkatukkainen pikkutyttö, jolta on riisuttu hame ja irrotettu käsi ystävän kädestä.

Tuomas Österman uskoo, että liikennemerkit hahmottuvat paremmin, jos yksityiskohtia karsitaan. Merkit näkyvät nyt paremmin pimeällä.

– Samalla kansainvälinen yhdenmukaisuus paranee merkittävästi, Österman huomauttaa.

Totuttelua vaatii myös kaikkien tien viivojen muuttuminen yleiseurooppalaiseen tyyliin keltaisesta valkoisiksi. Niinpä esimerkiksi ohittamisen kieltävä sulkuviiva ja siitä varoittava katkoviivakin ovat jatkossa valkoiset.

Pyöräliiton toiminnanjohtajan Matti Koistisen mielestä uusi tieliikennelaki parantaa pyöräilyn asemaa Suomessa. Laissa mainitaan esimerkiksi pyöräkadut, joita on jo Joensuussa ja Oulussa.

– Pyöräilijällä on etuoikeus tien käyttöön, mutta kyllä pyöräkadulla voi autollakin ajaa, jos vain antaa pyöräilijöille tilaa kulkea esteettömästi. Esimerkiksi Hämeenlinnaan tällaiset pyöräkadut sopisivat erinomaisesti, Koistinen sanoo.

Laki ei laske vieläkään liiton jo pitkään ajamaa taajamien yleisrajoitusta 30 kilometriin tunnissa. Yleisrajoitus pysyy edelleen 50:ssä, vaikka se alkaakin Koistisen mukaan olla todella harvinainen Suomen kaupungeissa.

– On kummallista, että nopeusrajoitusta ei saatu vieläkään laskettua. Kyllä pyöräliitto jatkaa edelleen 30:n nopeusrajoituksen ajamista, Koistinen lupaa.

 

Koistisen mielestä uusi laki kuitenkin edistää pyöräilyä, sillä laissa on merkit pyöräkaistalle ja pyöräkadulle. Pienenä parannuksena voidaan pitää myös sitä, että polkupyörän takavalon käyttö tulee pakolliseksi. Takavalon ei välttämättä tarvitse olla kiinni pyörässä, vaan riittää, että se on esimerkiksi kypärässä.

– Parasta lakiuudistuksessa on, että pyöräilyn sujuvuus paranee ja risteykset selkiintyvät. Pyöräteiden oletetaan olevan jatkossa yksisuuntaisia. Jos tie onkin kaksisuuntainen, pitää se ilmoittaa pyörätiemerkin alle laitettavalla kaksisuuntainen pyörätie-lisäkilvellä, Koistinen kertoo.

Toiminnanjohtaja Koistisen mukaan kunnat ovat jo nyt korottaneet äänensä tulevalla lisäkilpirumballa. Lisäkilvelle on nimittäin käyttöä myös siinä tapauksessa, että yksisuuntaisella kadulla on sallittu pyöräily kumpaankin suuntaan.

– Pelko on aivan turha, sillä monessa maassa pyörätiet ovat yksisuuntaisia. Siihen voitaisiin siirtyä myös Suomessa.

Lounais-Hämeessä kaksisuuntaisten pyöräteiden merkitseminen lisäkilvillä ei aiheuta vielä huolta, sillä siirtymäaika on peräti seitsemän vuotta ja pyörätien jatkeellekin on annettu aikaa kaksi vuotta.

Uuden lain mukaan jalankulkijoiden on käytettävä rangaistuksen uhalla väylän reunaa, jos kulkeminen muuten ei käy päinsä. Näin halutaan antaa pyöräilijöille mahdollisimman esteetön kulku.

Jalankulkijat eivät siis saa kulkea väylän keskellä, vaan heidän täytyy kulkea peräkkäin reunaa pitkin. Uusi laki velvoittaa jalankulkijan käyttämään reunaa. Jos kulkija rikkoo velvoitetta, voi siitä seurata myös rangaistus. FL

Sata vuotta liikennemerkkejä

Ensimmäinen liikennemerkki käyttöön vuonna 1921.

Merkki oli valkoisista laudoista tehty kolmio, joka varoitti vaarasta. 1937 merkkejä oli jo 30 erilaista.

Moni vanhoista merkeistä on saanut hahmonsa 1960-luvulla.

Muutoksia merkkeihin tehtiin 1982 tieliikennelain uudistuksessa.

Kuusi uutta liikennemerkkiä tuli käyttöön kaupungeissa 1930.

1937 aiempi liikennemerkkiasetus kumottiin, ja liikennemerkit tulivat käyttöön myös maaseudulla.

Liikennemerkkejä tuli käyttöön yhteensä 30.

Merkkien määrä kaksinkertaistui 1957.

Vuonna 1957 otettiin käyttöön esimerkiksi ensimmäinen suojatiestä kertova merkki.

Vuonna 1962 otettiin käyttöön muun muassa moottoritiestä kertova merkki.

Vuonna 1974 käyttöön tuli 70 uutta merkkiä ja lisäkilpeä.

Nykyinen laki on vuodelta

1981

1982 vahvistettiin olemassa olevat 182 merkkiä ja 32 lisäkilpeä.

Aivan 2000-luvun alussa liikennemerkkejä oli 204 ja lisäkilpiä 40.

Uusi laki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2020.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat