Lounais-Häme

Uusi tutkimustulos: Yllättävän moni lukion ja ammattikoulun opiskelija on harkinnut keskeyttämistä

Yllättynyt tutkija vaatii lisää työntekijöitä tukemaan nuoria, kun uusi oppivelvollisuuslaki tulee voimaan.
Tutkijat yllätti, kuinka moni toisen asteen opiskelija harkitsi opiskelun keskeytystä. Kuva: Sara Mäki

Todella moni toisella asteella opiskeleva oli joko keskeyttänyt tai harkinnut keskeyttävänsä opintonsa, ilmeni opetus- ja kulttuuriministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta. Vastanneista lukiolaisista osuus oli 31 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 62 prosenttia.

Tulos yllätti aineiston analysoineen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkijat, sillä vuoden 2019 Lukiolaisbarometrissä ja Amisbarometrissä alle 17-vuotiaista suurin osa uskoi valmistuvansa.

Tulos on siksikin mielenkiintoinen, että uusi oppivelvollisuuslaki tekisi käytännössä opintojen keskeyttämisen mahdottomaksi. Tutkimus oli osa lain valmistelutyötä.

– Näkisin, että tulos kertoo etenkin opiskelijoiden epävarmuudesta. Se kytkeytyy enemmänkin pohdintaan siitä, olenko minä oikealla alalla tai koulutuslinjalla, kuin siihen, että opinnot haluttaisiin jättää kokonaan kesken, sanoo tutkija Virve Murto.

Nyt lausuntokierroksella olevaan lakiluonnokseen on sisään kirjoitettuna myös se, että keskeyttämiset ovat ongelma.

”Oppivelvollisuuden laajentamisen keskeinen vaikutusmekanismi on olla päästämättä nuorta lähtemään työn ja koulutuksen ulkopuoliselle polulle” luonnoksen perusteluissa sanotaan.

– Toivottavasti uuden lain myötä pystytään entistä paremmin tavoittamaan koulutuksesta syrjäytymisen vaarassa olevat nuoret ja tarjoamaan heille tukitoimia, Murto sanoo.

Ohjaamopalveluille tarvittaisiin lisää työntekijöitä

Lain perustelujen mukaan opetuksen järjestäjille ja kunnille tulee uusia vastuita ohjata ja valvoa oppivelvollisia. Niillä vahvistettaisiin alle 18-vuotiaan saamaa ohjausta ja tukea erityisesti, kun tämä on hakeutumassa koulutukseen ja kun hän haluaisi keskeyttää opintonsa.

Ennen kaikkea Murto pitää tärkeänä, että laki tuo aikanaan lisää resursseja nuorten tavoittamiseen ja ongelmien selvittämiseen.

– Niin tämä ei toimi, että pidetään nykytilanne ennallaan ja annetaan nykyiselle henkilöstölle lisää vastuuta ja lisää tehtäviä. Ohjaamotyyppisille palveluille ja muille nuorten kanssa työskenteleville sekä oppilaitoksille on saatava lisää työntekijöitä. Siihen täytyy kohdentaa rahaa.

– Sitä ei voi jättää siihen, että ”lue netistä”. Tutkimuksen vastauksissakin ilmeni, että nuoret kaipaavat nimenomaan henkilökohtaista ohjausta.

Nuorille on Murron mukaan ”vielä aika lailla epäselvää”, miten oppivelvollisuuden pidentäminen käytännössä heidän elämäänsä vaikuttaa.

Murron mukaan moninaiset syyt keskeyttämisten takana ovat sellaisia, että moni nuori tarvitsee kokonaisvaltaista apua: on huomioitava elämäntilanne kokonaisuudessaan sekä esimerkiksi oppimisvaikeudet ja mielenterveysongelmat.

Eroaminen vaikeutui

Uuden oppivelvollisuuslain mukaan opiskelija ei pääsääntöisesti enää voi erota omalla ilmoituksellaan oppilaitoksesta ilman, että hänellä on uusi opiskelupaikka. Jos oppivelvollinen keskeyttäisi opintonsa, koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa siitä opiskelijan asuinkunnalle.

Onko riskiä, että osa nuorista ”pakotetaan” roikkumaan opiskeluissa? Tuleeko paljon ”opintokiertolaisia”, jotka vain vaihtavat alaa ja opiskelu-paikkaa kunnes oppivelvollisuusikä täyttyy?

– Nuoret itsekin toivat vastauksissaan esiin huolta siitä, että onko järkeä pakottaa opiskelemaan. On vaarana, että opiskelupakon myötä käy niin, että jotkut ovat vain nimellisesti kirjoilla oppilaitoksessa eivätkä osallistu opetukseen. Tämä estetään sillä, että nuoren kokonaistilanne kartoitetaan, eikä häntä vain pompotella opinnoista toiseen. FL

Lakiehdotus eduskunnalle syksyllä

Oppivelvollisuusikää esitetään korotettavaksi nykyisestä 16 ikävuodesta 18:aan. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Kyse ei ole ”tutkintopakosta”, vaan velvoitteesta opiskella. Oppivelvollisuus päättyisi joko 18 ikävuoden täyttämiseen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ennen sitä.

Heti perusopetuksen päätyttyä ei siis jatkossa voisi hakeutua päätoimisesti työelämään.

Lakiluonnos on lausuntokierroksella. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kesän jälkeen.

Laki koskee ensimmäisen kerran niitä, joiden oppivelvollisuus nykylain mukaan päättyy vuonna 2021, eli niitä, jotka päättävät peruskoulun yhdeksännen luokan keväällä 2021.

Oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921, ja sitä on pidennetty vuosina 1957 ja 1970.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic