Lounais-Häme Forssa

Uutisjuttu voi syntyä hetkessä tai hitaasti kypsyen

Sanomalehti on joka päivä täynnä uutisia, mutta miten uutinen oikeastaan syntyy?
Kuva: Taru Rantanen
Kuva: Taru Rantanen

Kaikki lähtee ideasta. Pitää löytää juttuaihe ja ajatus siitä, mitä uutta asiasta nyt halutaan ja voidaan kertoa.

Maakuntalehdessä useimmat uutisaiheet liittyvät jollakin tavoin alueen asukkaiden elämään, kuten työntekoon, koulunkäyntiin tai harrastuksiin. Uutisaihe voi olla myös esimerkiksi ajankohtainen ilmiö, päivän tapahtuma tai mielenkiintoisen henkilön tuoreimmat kuulumiset.

Toimitus ideoi aiheita itse, mutta saa juttuvinkkejä ja -toivomuksia myös lukijoiltaan. Toimituksen sähköpostiin tulee päivittäin myös yritysten ja yhteisöjen lähettämiä kutsuja ja tiedotteita, joista aihe voi löytyä tai jota muokkaamalla voi syntyä uutinen.

Lehti seuraa levikkialueensa kuntien päätöksentekoa ja siitä kumpuavia puheenaiheita. Lehti ottaa myös selvää, miten valtakunnalliset päätökset vaikuttavat alueellamme.

Vierailemme erilaisissa tapahtumissa jututtamassa ihmisiä ja haistelemassa tunnelmaa. Usein kerromme tulevista tapahtumista myös jo etukäteen.

Otamme selvää äkillisistä tapahtumista, kuten onnettomuuksista ja myrskyjen aiheuttamista tuhoista.

Kuva: Taru Rantanen
Kuva: Taru Rantanen

Tiedonkeruu ja haastattelu

Vastaava uutispäällikkö pitää uutisaiheiden langat käsissään ja pitää huolta, että vuorossa olevilla toimittajilla on kullakin juttuaiheensa. Hän saattaa myös jo etukäteen sopia aiheeseen liittyvän haastattelun.

Toimittaja ryhtyy etsimään juttuaiheestaan taustatietoa ja perehtyy aiheeseen. Hän tutkii esimerkiksi lehden arkistosta ja internetistä, mitä aiheesta on kirjoitettu aiemmin. Joskus jutun tekeminen voi vaatia myös laajan tekstimateriaalin tai vaikkapa tilastojen läpikäymistä.

Oleellista on pohtia, mistä tai keneltä uutisaiheeseen liittyviin kysymyksiin löytyy vastauksia ja mitä halutaan kysyä. Monesti tämä tarkoittaa sitä, että etsitään henkilö tai henkilöitä, joita haastattelemalla juttuaihe alkaa saada lihaa luiden ympärille. Haastattelu voidaan tehdä puhelimitse tai kasvotusten juttukeikalla.

Joskus lehtiartikkeli syntyy yhdellä puhelinsoitolla, joskus taas tarvitaan lukuisia yhteydenottoja, jotta haluttu tieto löytyy ja jutusta tulee monipuolinen. Tasapainoinen uutisjuttu myös kaipaa sitä, että asiasta eri mieltä olevat osapuolet saavat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä. Mikäli tämä ei ole yhdellä kertaa mahdollista, asiasta on syytä tehdä myöhemmin jatkojuttu.

Kuva: Taru Rantanen
Kuva: Taru Rantanen

Kuvitus, valokuvaus ja videointi

Kaikkiin vähän isompiin uutisiin liittyy yleensä kuva tai jonkinlainen kuvitus.

Toimittaja sopii kuvaajan kanssa, kuvaanko juttuun esimerkiksi haastateltu henkilö vai onko parempi hakea aihekuvaa. Yleensä toimittaja myös sopii kuvattavan kanssa sopivan kuvausajan.

Joskus kuvituksena toimii parhaiten graafikon tekemä kuvitus tai grafiikka. Juttuun voidaan kuvata mukaan myös video.

Kuva: Taru Rantanen
Kuva: Taru Rantanen

Muistiinpanoista uutiseksi

Toisinaan uutinen voi syntyä hyvinkin nopeasti, toisinaan sen hierominen valmiiksi voi viedä koko päivän tai päiviä.

Voi käydä niinkin, ettei annetusta aiheesta synny juttua lainkaan, koska asiasta ei juuri sillä hetkellä ole uutta kerrottavaa, jutun kannalta kekseistä henkilöä ei tavoiteta tai uutisvinkki osoittautuu paikkansa pitämättömäksi.

Jos tekeillä oleva uutinen liittyy tapahtumaan tai aiheeseen, josta halutaan välittää lukijoille tietoa mahdollisimman nopeasti, kirjoittaa toimittaja uutisesta ensin tiiviin verkkouutisen. Se voidaan julkaista lehden verkkosivulla välittömästi. Verkkouutista voidaan myöhemmin päivittää tai täydentää.

Juttupohja täyteen ja kieliasu kuntoon

Paperilehdessä toimituksen käytössä olevia tiloja jaetaan juttuaiheiden mukaan hyvissä ajoin etukäteen. Uutispäällikkö valitsee jutulle etukäteen kirjoituspohjan, jossa on valmiina paikat esimerkiksi pääjutulle, kainalojutulle, faktalaatikolle sekä kuvalle. Tarvittaessa pohjan kokoa voidaan muuttaa ja elementtejä vaihtaa.

Jutulle kirjoitetaan sisältöä kuvaava otsikko ja juttupohja kirjoitetaan täyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kerrottavaa voidaan joutua karsimaan.

Toimittaja muotoilee juttunsa valmiiksi ja tarkistaa sen sisällön ja kieliasun. Jos haastateltava on pyytänyt oman osuutensa nähtäväksi, se lähetetään hänelle luettavaksi ennen julkaisua.

Kuva: Taru Rantanen
Kuva: Taru Rantanen

Juttu taittoon ja julkaisu verkkoon

Toimittaja merkitsee juttunsa toimituksen järjestelmässä valmiiksi, jotta illalla vuorossa oleva toimitussihteeri tietää, että sen voi taittaa eli sijoittaa lehden sivulle. Taittamisen jälkeen, ennen sivun lähettämistä painoon, toimitussihteeri tarkistaa jutun vielä kertaalleen.

Toimittaja on kirjoittanut jutulle erillisen verkko-otsikon ja juttu ajastetaan julkaistumaan verkkolehdessä esimerkiksi vielä saman päivän aikana tai samana aamuna, jolloin se julkaistaan myös paperilehdessä. Verkossa juttuun voidaan lisätä ylimääräisiä kuvia, video ja linkkejä aiheesta aiemmin tehtyihin juttuihin.

Jutusta tehdään usein myös lehden etusivua varten lyhyt tiivistelmä eli vinkki. Julkaistusta jutusta voidaan vinkata myös lehden Facebook-sivuilla ja Instagramissa. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti