Lounais-Häme

Vaahtolasi on Uusioaineksen viennin veturi

Forssalainen Uusioaines oy on palkittu Hämeen maakunnallisella vientipalkinnolla eilen yrittäjäjuhlassa Hämeenlinnassa. Palkinnon otti vastaan Uusioaineksen hallituksen puheenjohtaja Jari Stenberg.

Uusioaines on kierrätyslasin suurin toimija Suomessa. Markettien pulloautomaattien kautta vuosittain tulevien noin 150 miljoonan lasipullon lisäksi yritys kierrättää vuodessa ikkunalaseja noin 30000 tonnia ja erikoislaseja noin 10000 tonnia. Kaikkiaan kierrätettävää lasia kertyy vuodessa noin 90000 tonnia.

Stenberg sanoo suomalaisen pullopanttijärjestelmän olevan kansainvälisesti ainutlaatuinen ja tehokas. Hän sanoo kuitenkin Keski-Euroopassa ajetun kierrätyksen tehossa jo Suomen ohitse, kun materiaalien kierrätykseen mukaan otetaan lasin lisäksi metallit, pahvit ja muovit.

 

Uusioaines toimittaa murskattua kierrätyslasia vuosittain noin 20000 tonnia lasivillaa valmistavalle Saint-Gobain Isoverille, jolla on tuotantolaitokset Forssassa ja Hyvinkäällä. Lasimurskan toimittaminen lasivillatuotantoon aloitettiin jo 1980-luvun alussa silloisen A. Ahlströmin Forssan lasivillatehtaan käyttöpäällikön Timo Hännisen ideoinnin pohjalta.

Aikaisemmin Uusioaines toimitti lasimursketta myös suomalaiselle lasiteollisuudelle, joka valmisti lasipulloja virvoitusjuomatehtaille ja olutpanimoille. Pullojen valmistajista Suomessa viimeisenä lopetti Karhulan Lasi vuonna 2009.

-Kun pullojen kotimainen valmistus loppui, jouduimme etsimään uusia käyttötarkoituksia kierrätyslasille. Tällä hetkellä viemme lasimurskaa lasipullojen valmistajille mm. Englantiin ja Portugaliin. Tällä vuosikymmenellä olemme panostaneet omaan vaahtolasituotantoon yli kymmenen miljoonaa euroa, Stenberg sanoo.

 

Tällä hetkellä Uusioaines kykenee valmistamaan mm. teiden, urheilukenttien ja omakotitalojen maanrakennukseen soveltuvaa vaahtolasia noin 300 000 kuutiometriä vuodessa. Kotimaassa käytetään vaahtolasia vuodessa noin 170000 kuutiometriä. Vientiä Ruotsiin ollaan nyt käynnistämässä laajemmin. Lisäksi Hollannissa vaahtolasin käytön edellyttämät hyväksynnät ovat käynnissä.

-Parhaillaan meillä on sisällä tarjouspyynnöt 60 000 kuutiometrin vaahtolasitoimituksista Ruotsiin, Stenberg sanoo.

Kotimaassa vaahtolasi kohtasi ympäristöviranomaisten taholta melkoisia ennakkoluuloja sen tullessa markkinoille vuonna 2011. Nyt näistä ongelmista on Stenbergin mukaan päästy eroon ja ympäristöviranomaiset ovat alkaneet kannustaa tuotteen käyttöä, koska se on kierrätystuote. Vaahtolasi soveltuu erityisesti pehmeillä maaperillä tapahtuvaan rakentamiseen sen keveyden ja kantokyvyn takia. Vaahtolasi toimii myös routaeristeenä.

Uusioaineksessa on lähdetty kehittämään myös keramiikan kierrättämistä. Posliinisia kahvi- tai teekuppeja ei saa pistää lasinkierrätysarvioihin, koska lasiteollisuudelle keraamisten jakeiden ilmaantuminen lasimassaan on myrkkyä. Uusioaines on lähdössä kierrättämään mm. saneerauskohteista tulevia vessanpönttöjä.

Lisäksi Uusioaines on rakentamassa jätelasista kokonaista tuoteperhettä lasihiekalle, jolla voitaisiin korvata metallituotteiden ja maalaamojen hiekkapuhalluksessa nykyisin käyttämät hiekat. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat