Väestöennusteen luvut tuovat lisää harmaita pilviä julkisen talouden näkymiin

Helsinki
16.11.2018, 13:57

Kotimaa

Väestöennusteen luvut tuovat lisää harmaita pilviä julkisen talouden pidemmän aikavälin näkymiin. Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan tuoreet väestöennusteen luvut tulevat heikentämään arviota kestävyysvajeesta.
Kestävyysvajetta pyritään kuromaan umpeen, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa pitkällä aikavälillä. Syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että kestävyysvaje on reilut kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroissa tämä tarkoitti Spolanderin mukaan noin 7,5 miljardin euron kestävyysvajetta. Nyt kestävyysvaje on kasvamassa tästä.
Spolanderin mukaan väestöennusteen vaikutus on kaksipuolinen. Kun lapsia syntyy vähemmän, muun muassa koulutusmenot jäävät 2020-luvulla aiemmin arvioitua pienemmäksi. Toisaalta pienempien ikäluokkien siirtyessä aikanaan työelämään työikäinen väestö jää 2030-luvulta alkaen ennustetta pienemmäksi, mikä heikentää julkista taloutta.
– Kun nämä lasketaan yhteen, niin väestöennusteen vaikutus tulee olemaan kestävyysvajetta kasvattava, Spolander sanoi.
Spolander ei ota kantaa siihen, paljonko kestävyysvaje on mahdollisesti kasvamassa.
– Tätä ei pidä kuitenkaan ylidramatisoida, koska kestävyysvajelaskelmissa on hirveän paljon liikkuvia osia. Vasta kun kaikki pannaan yhteen, niin tiedetään mikä on se luku, jonka perusteella ensi vaalikaudelle pitäisi lähteä, Spolander sanoi.
Valtiovarainministeriö julkistaa seuraavan arvion kestävyysvajeesta poikkeuksellisesti jo joulukuussa. Tämä johtuu valmistautumisesta seuraavaan vaalikauteen. Helmikuussa valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle.
Edellisten eduskuntavaalien alle valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä herätti säpäkkää julkista keskustelua.

Miljardivaikutus?

Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen laskelmien mukaan uusilla syntyvyysennusteilla voi olla jopa miljardiluokan vaikutukset kestävyysvajeeseen. Kotamäen laskelmien mukaan syntyvyyden lasku on kasvattamassa kestävyysvajetta puolella prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaisi kestävyysvajeen kasvua reilusti yli miljardilla eurolla.
Kotamäen mukaan myös odotusten pienentyminen nettomaahanmuuton määrästä heikentävät julkisen talouden tasapainoa. Kestävyysvajeeseen vaikuttavat monet erisuuntaiset tekijät, mutta Kotamäki uskoo kestävyysvajeen voivan väestöennusteen takia kasvaa vielä syntyvyyden pienentymisen vaikutusta enemmän.
Kotamäki muistuttaa, että väestöennusteen kertomat kehityskulut ovat olleet nähtävissä. Väestöennustelukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet.
Kotamäen mukaan uusi pessimistisempi väestöennuste alleviivaa kuitenkin työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä. Hänen mukaansa työllisyysasteessa pitäisi tavoitella jopa 80 prosenttia.
– Sekään ei oikeastaan yksinään enää näiden muutosten jälkeen riitä kuromaan kestävyysvajetta umpeen, Kotamäki sanoo.

Sytykkeitä vaalikeskusteluihin

Tilastokeskuksen tänään julkistama uusi väestöennuste maalaa mahdollista tulevaisuuden kuvaa moneen asiaan. Jos lapsia on alueella entistä vähemmän, päiväkoti menee kiinni. Jos omaan taloon haluavia perheitä on vähemmän, omakotitalon myyminen voi vaikeutua entisestään. Jos työikäisten määrä laskee, eläkkeiden maksaminen vaikeutuu.
Väestöennuste tarjoaakin paljon sytykkeitä ensi kevään eduskuntavaalikeskusteluihin esimerkiksi syntyvyyteen ja maahanmuuttoon liittyen. Muuttoliike- ja kaupungistumiskeskusteluun ainekset jäävät kuitenkin vajaiksi, sillä alueellisen ennusteen Tilastokeskus julkaisee poikkeuksellisesti vasta ensi vuoden syksyllä.
Tilastokeskuksen mukaan alueellista ennustetta ei laadita tänä syksynä, koska muuttoliiketilastot viime vuodelta eivät olleet ennusteen laadinnan kannalta riittävän ajoissa käytettävissä.

Nuorten määrä uhkaa vähentyä huomattavasti, koska syntyvyys laskee
Väestöennusteen mukaan nuorten määrä uhkaa vähentyä huomattavasti, koska syntyvyys laskee. Sen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita 760 000, mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla. Vielä 1970-luvulla maassa oli miljoona alle 15-vuotiasta.
Syntyvyys on laskenut vauhdilla viime vuosina. Tästä vuodesta on tulossa kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee.
Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin Suomen väkiluku olisi 5,62 miljoonaa ihmistä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun, ja 2050-luvulla se olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

STT

Kuvat:

Kaupallinen yhteistyö