Lounais-Häme

Vaihtoehtohoitoja koskeva lakialoite hämmentää: “Kuulostaa absurdilta, ettei raskaana olevaa saisi rentouttaa hypnoosin avulla”

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema lakiesitys vaihtoehtohoitoja koskevasta lainsäädännöstä on Suomen luontaishoitajien järjestöjen mukaan tarpeeton, sillä perusteina esitetyt ääriesimerkit ovat jo olemassa olevan rikoslain vastaisia.
Hämeenlinnalainen Jouko Mikkola toimii Suomen hypnoosiliiton puheenjohtajana. Kuva: Lassi Puhtimäki

Luontaishoitoalaa edustavan CAM-foorumin jäsenjärjestöt kaipaavat luontaishoitolakia, jossa täydentävät hoidot nähtäisiin pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana.

Valmisteilla olevassa lakiesityksen mukaan virallisen terveydenhuollon ulkopuolisia hoitoja ei saisi jatkossa enää tarjota ”erityisen haavoittuville potilasryhmille”, eli esimerkiksi vakavasti sairaille tai raskaana oleville.

CAM-foorumin jäsenjärjestö Suomen hypnoosiliiton hämeenlinnalaisen puheenjohtajan Jouko Mikkolan mukaan lakiesitys loukkaa periaatteessa potilaan oikeutta valita omasta hoidostaan.

– Kuulostaa absurdilta, ettei esimerkiksi raskaana olevaa tai diabeetikkoa saisi rentouttaa tai hoitaa hypnoosin avulla, Mikkola toteaa.

Mikkolan mukaan lakiesityksen perusteluina käytetyt kyseenalaiset ja jopa vaaralliset hoitomenetelmät, kuten mustan salvan tai hopeaveden käyttö syövän hoidossa, ovat sanktioitavissa jo nykyisen rikoslain avulla.

– Kukaan itseään kunnioittava luontaishoitoterapeutti ei suosittele mustaa salvaa tai hopeavettä, Mikkola sanoo.

 

Ongelmana luontaishoidoista puhuttaessa onkin Mikkolan mukaan niiden yhteen nitominen uskomushoito-termillä. Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen lausunnon mukaan uskomushoito-sanan käyttäminen on todennäköisesti jopa lain vastaista, sillä se haittaa yrittäjien elinkeinotoimintaa.

Mikkolan listauksen mukaan luontaishoitojen ja täydentävien hoitojen piiriin kuuluu esimerkiksi kiinalainen ja intialainen lääketiede, mindfulness, meditaatio, hypnoosi, jäsenkorjaus sekä jopa hieronta.

Siksi Mikkolan mukaan olisikin tärkeää, ettei lainsäädännössä koko alaa kohdeltaisi homogeenisenä kokonaisuutena, sillä osalla menetelmistä on tutkittuja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ääriesimerkkien kautta tehtävä lainsäädäntö vaikuttaa siis mahdollisesti myös Valviran hyväksymiä hoitomenetelmiä harjoittaviin yrittäjiin.

 

Täydentäviä ja luontaishoitoja tarjoavilla terapeuteilla on omien liittojensa kautta jo nyt suunnilleen vastaavat eettiset ohjeet kuin lääkäreilläkin. Hoitojen tarkoituksena ei ole korvata lääketieteellistä hoitoa, vaan toimia sen rinnalla ja edistää hyvinvointia. Mikkolan oman alan, eli hypnoosin, avulla voidaan hänen mukaansa esimerkiksi helpottaa stressiä ja työuupumusta tai auttaa erilaisten pelkojen hoidossa.

– Jos hoitajan oma tietotaito ja koulutus eivät riitä asioiden hoitamiseen, hänen tulee ohjata asiakas toisen hoitomenetelmän tai terveydenhoidon piiriin, Mikkola sanoo.

Ero virallisten hoitomenetelmien ja luontaishoidon välillä ei Mikkolan mukaan ole niin mustavalkoinen kuin esitetään, sillä molemmin puolin sovelletaan paikoitellen samoja metodeja. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee virallisessa kannassaan luontaishoitomenetelmien tukemista ja huomioimista terveydenhoitojärjestelmässä.

Mikkolan mukaan, Suomessa tämän eteen ei kuitenkaan ole tehty valitettavasti töitä, toisinkuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Osa hoidoista on kuitenkin hyväksytty Käypä-hoito suosituksissa myös Suomessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n lisäksi myös Euroopan unioni kannattaa luontaishoitojen huomioimista virallisessa terveydenhoidossa. FL

Uusimmat