Lounais-Häme

Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelu alkaa

Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen on lisääntynyt viime vuosina. Hopeavesi on yksi markkinoilla oleva aine, jonka käyttö herättää kiivasta keskustelua.

Sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun seuraavaa hallituskautta varten. Tarkempaa lainsäädäntöä vaihtoehtohoidoista on toivottu perustellusti jo kauan.

Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita voivat antaa niin terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin alan ulkopuolella toimivat henkilöt.

Vaihtoehtohoitojen markkinointi ja käyttö ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina. Otsikoihin ovat nousseet esimerkiksi ns. hopeavedellä ja mustalla salvalla tehdyt hoidot sekä erilaiset terveysvaikutuksilla markkinoidut ravintovalmisteet ja eheytyshoidot.

Ongelmia ovat aiheuttaneet vaihtoehtohoitoja koskevan vähäisen sääntelyn ohella myös valvonnan puutteellisuus ja asiakkaan heikko oikeusturva. Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen itsenäisiin päätöksiin kykenemättömille henkilöille tai alaikäisille voi aiheuttaa suurta haittaa.

– Suurimmat riskit liittyvät siihen, että vaihtoehtohoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon aloittamista ja aiheuttaa sairauden pahenemisen, tai sillä voi olla haittavaikutuksia, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Vaihtoehtohoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen edellyttää muutoksia moneen jo voimassa olevaan lakiin. Tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä.

 

Uusimmat