Lounais-Häme Forssa

Vain puolet valtuutetuista saapui keskiviikkoillan talousinfoon Forssassa – keskusteluissa esiin nousivat vauvat, metsät ja leirikeskus

Forssan kaupungin virkamiesjohto esitteli keskiviikkona talouslukuja ja -näkymiä valtuutetuille. Forssalla menee siedettävästi, vaikka verotulojen kasvu jääkin pieneksi.
Ruostejärven leirikeskus nousee ainakin budjettipäätöstä edeltäviin kesdkusteluihin.

Vain vajaa puolet kaupunginvaltuutetuista saapui maanantai-illan tiedotustilaisuuteen. Keskustalaisten osallistuminen oli ahkerinta, mikä selittyi kokoontumisella ensi maanantain varsinaista valtuustoa varten. Tilaisuuden avannut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) totesi ensi vuoden talousarvion turvaavan kuntalaisille hyvät palvelut ilman, että tehdyt leikkaukset näkyvät.

Lepola oli huolissaan syntyvyyden laskusta. Tänä vuonna syntymässä on vain 102 forssalaisvauvaa.

– Toivottavasti tämä vuosi on vain yksi poikkeusvuosi, Lepola totesi.

Talousarvioesityksen valmistuminen on Lepolan mukaan kova juttu. Talousarviossa osoitetaan miten verotulot ja valtionosuudet käytetään kuntalaisten palveluiden toteuttamiseen.

Suurin taloudellinen riski Lepolan mukaan sisältyy vanhustenhuoltoon, jossa kaivataan myös Forssassa hyviä ja oikeita ratkaisuja. Tämän tarvitaan Lepolan mukaan panoksia kotihoitoon.

 

Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi totesi, ettei kuntajohtajana ole koskaan esittänyt alijäämäisen talousarvion toteuttamista. Forssan ensi vuoden talousarvio on yli 700 000 euroa ylijäämäinen. Budjetin laadintaa vaikeutti koko syksyn verotuloennusteiden kiivas vaihtuminen. Valtuusto toivoi syyskuussa toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia budjettiraamia käsiteltäessä. Kesäniemen mukaan juuri näin on toimittu.

Kesäniemi arvioi kaupungilla olevan hyvä kyky etsiä uusia ratkaisuja ajan haasteisiin. Niistä kaupungin palvelurakenteen kannalta merkittävin on monitoimikeskuksen rakentaminen Tölön koulun tuntumaan.

Ensi vuoden talousarviota koskevassa katsauksessaan Kesäniemi toteaa asukasluvun jatkuvan alenemisen olevan koko Kanta-Hämeen ongelma. Kesäniemi toteaa ensi vuoden talousarvion olevan tasapainossa.

Kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään talousarvioesityksen hyväksymisestä ensi maanantaina.

 

Tänä vuonna talousarvion valmistelussa työrukkasena on ollut virkamiesvetoinen Pärjäävä Forssa -työryhmä. Sen työtä on ohjannut kaupunginhallitus. Kesäniemen mukaan valtuuston asettama talousarvion raami ensi vuodelle on ollut tiukka ja vaatinut eri hallintokunnilta perinpohjaista toimialansa läpikäyntiä. Muutos on edellyttänyt myös puuttumista toimintatapoihin ja rakenteisiin.

– Muutos on mahdollisuus ja se tulee jatkumaan koko suunnittelukauden vuoteen 2021. Näin pystymme turvaamaan palvelut. Tähän palvelutehtävään tarvitsemme hyvän ja motivoituneen henkilöstön. Pidetään huolta kaupungistamme ja yhteen hiileen puhaltamalla. Tämä talousarvio antaa siihen hyvät mahdollisuudet, Kesäniemi tiivistää tiedotteensa.

Infotilaisuudessa Kesäniemi halusi Tammelan edelleen mukaan toteuttamaan Loikun suunnittelemaa keskuskeittiötä. Kesäniemen mukaan kysymys on järkevästä yhteistyöstä. Kesäniemi sanoo yhteistä olevan myös urheiluhallien rakentamisessa – Jos ei muuten, niin ainakin rakennusmateriaalien hankinnassa. Muutenkin Kesäniemi kuulutti kuntayhteistyön perään ja kuntien keskittymistä omiin vahvuuksiin.

 

Kaupungin toimintamenot ovat ensi vuonna 121,4 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 26,3 miljoonaa euroa.

Forssan lainamäärä kasvaa ensi vuonna maltillisesti 2 100 euroon asukasta kohden, joka on selvästi alle maan keskiarvon. Seuraavina vuosina lainamäärä tulee kasvamaan monitoimikeskuksen toteutumisen myötä.

Vuosina 2019–21 Forssa on investoimassa yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Investoinneista suurin on monitoimikeskus. Lainamäärä kasvaa samana aikana laskelmien mukaan noin 12 miljoonaa euroa. Tämä nostaa lainamäärän asukasta kohden noin 2 730 euroon. Kaupungin lainanhoitokyvyn arvioidaan säilyvän tyydyttävällä tasolla.

Oman murheensa kaupungin taloudelle aiheuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden ostopalveluiden osuuden kasvu. Niiden osuus kaupungin käyttötaloudesta nousevat 64 prosenttiin eli yhteensä noin 62,6 miljoonaan euroon.

Verotulojen osuus tulorahoituksesta on tänä vuonna noin 50 prosenttia ja valtionosuuksien osuus noin 30 prosenttia. Forssan talouden liikkumavaran kannalta kaupungin rahakirstun vartijat joutuvat vahtimaan tiukasti verotulojen todellista kehitystä lähivuodet.

 

Forssan talousjohtaja Leena Järvenpää sanoo Viksbergin kaatopaikan sulkemisen näkyvän vielä ensi vuonna talousarviossa lainanottona rahoituspuolella. Tulorahoituksen riittävyys on se avain, jota Järvenpää seuraa.

Keskustelussa valtuutettu Jouni Mäkelä (sd.) nosti esiin Hämeenlinnan uuden keskussairaalan näkymisen lähivuosien talousarvioissa ja kaupungin taloudessa. Se, kuinka paljon kuntien maksuosuudet nousevat, on vielä hämärän peitossa, sillä uusi sairaala on nykyistä sairaalaa tehokkaampi. Nykyistä sairaalaa on kunnostettu noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa.

Esiin nousi kiveksi kenkään myös Ruostejärven leirikeskus. Vasemmistoliiton valtuutettu Tapio Virtanen kertoi, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmä tulee maanantaina tekemään Ruostejärven leirikeskusta koskevan esityksen.

 

Lisäksi puhuttiin kaupungin metsistä. Ensi vuonna kaupunki on laatimassa metsänhoitosuunnitelmaa, joka laadinta on viivästynyt äitiyslomien takia. Kaupungin metsien hoito muuttui 3–4 vuotta sitten, kun ne siirtyivät teknisellä sektorilla infran puolelta puisto-osastolle.

Metsien pusikoituminen kaava-alueilla poiki puheenvuoroja. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin, että myös kaava-alueilla metsiä hoidettaisiin talousmetsinä niin kauan kuin kaavan mukainen rakentaminen alkaa. Kaupungin metsiä hoitaa nykyisin yksi metsuri ja raivausporukoista on puute.

Myös yksityisteiden avustusten karsiminen herätti keskustelua. Leikkaus käy jatkossa yksityisteiden osakkaiden kukkarolle. Pelkona on, että yksityisteiden kunto ja niillä liikkumisen turvallisuus laskee.

Esiin nousi myös Paavolan nuorisotilan tulevaisuus kaupungin omistamana kiinteistönä. Kaupunginhallitus on linjannut, että kiinteistön omistus säilyy kaupungilla, mutta käyttäjäksi kaivataan kolmatta sektoria ja eri yhdistyksiä. Kiinteistöä ollaan siirtämässä sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan kustannuksista teknisen sektorin vastaamiin kiinteistöihin. FL

Uusimmat