Lounais-Häme

Väitös: Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen ei ole helppoa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan synnytyksen jälkeisen masennuksen haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle.

Masennus synnytyksen jälkeen on tutkimustiedon mukaan alidiagnosoitu. Masennuksesta kertominen voi olla äideille vaikeaa, koska he pelkäävät stigmaa ja ehkä myös sitä, että heidän kykyään äitiyteen epäillään.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan synnytyksen jälkeisen masennuksen haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle. Hoitamattomana masennus aiheuttaa kärsimystä äidin lisäksi koko perheelle.

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli antaa ajankohtaista tietoa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi ja tarkoituksenmukaisen hoidon järjestämiseksi. Tampereen yliopistossa tarkastettava tutkimus valottaa taudinkulkua, oireita ja riskitekijöitä.

Tutkimuksen mukaan masennusta sairastavilla äideillä oli usein aikaisemmin taipumusta masennukseen. Psyykkiset ongelmat edeltävän raskauden aikana olivat myös tavallisia. Joillekin äideille kyseessä oli elämän ensimmäinen, yllätyksenä puhjennut masennus.

Masennus alkoi yleensä pian synnytyksen jälkeen ja lähes aina lapsivuodeaikana.

– Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa on tiettyjä tyypillisiä piirteitä, jotka poikkeavat tavallisesta masennuksesta. Äidit näyttävät usein ulospäin hyvinvoivilta, vaikka sisäisesti voivat huonosti, kertoo tutkimuksen tehnyt Pirjo Kettunen.

– Tämän tutkimuksen mukaan masentuneilla äideillä oli usein unihäiriöitä, voimavarojen heikkoutta, vihamielisyyttä, arvottomuuden tunteita, huonoa keskittymiskykyä ja psykomotoriikan muutoksia kiihtyneisyydestä hitauteen. Lisäksi äidit oireilivat usein ahdistuksella tai pakko-oireilla.

Masennuksen riskitekijöinä korostuivat raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat, erityisesti raskauspahoinvointi ja kivulias synnytys.

Masentuneilla oli myös useammin kuin terveillä ajankohtaisia ihmissuhdeongelmia ja lapsella sairauksia, erityisesti koliikkia. Äidin omat vaikeat lapsuuden kokemukset, kuten vuorovaikutusongelmat suhteessa omiin vanhempiin ja kokemukset hyväksikäytöstä aktivoituivat herkästi.

Erityisesti toistuvasta masennuksesta kärsivillä oli psykososiaalisia ongelmia. He kärsivät usein läheisten antaman tuen puutteesta ja monista sosioekonomisista ongelmista kuten huonosta koulutuksesta ja kehnosta taloudellisesta tilanteesta.

Vain neljännes masentuneista äideistä käytti psykiatrian ja sosiaalitoimen palveluita. Erityisen niukasti näitä palveluja käyttivät ensimmäistä kertaa masentuneet.

Äitiyshuollon työntekijöiden tulisi tutkimuksen perusteella aktiivisesti ja empaattisesti kartoittaa äidin psyykkistä tilaa jokaisen hoitokontaktin yhteydessä.

– Masentuneet äidit tarvitsevat paljon tukea ja apua – myös läheisiltä. Äitiyshuollon antama tuki ei riitä ehkäisemään kaikkien äitien masennusta, ja masentuneita äitejä tulisi ohjata sosiaalitoimen ja psykiatrian palveluihin nykyistä aktiivisemmin, Kettunen sanoo.

 

LL Pirjo Kettusen psykiatrian alaan kuuluva väitöskirja Postpartum depression: Time of onset, severity, symptoms, risk factors and treatment tarkastetaan perjantaina 8. maaliskuuta 2019 julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Uusimmat