Lounais-Häme

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmässä on 38 000 kantahämäläistä – Forssa on kunnista riskialttein

Kanta-Häme on koronariskivertailussa maakuntien keskitasoa. Riskiryhmään kuuluvien osuuksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Kanta-Hämeen kuntien kärjessä on Forssa.

Kanta-Häme sijoittuu maakuntien koronariskivertailussa valtakunnan keskikastiin. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä vakavan koronavirustaudin (COVID-19) riskiryhmään kuuluu 27,3 prosenttia aikuisväestöstä eli noin 38 000 asukasta.

Heistä noin 7 200 on alle 70-vuotiaita.

Kanta-Hämeen kuntavertailun kärjessä on Forssa, jonka täysi-ikäisistä asukkaista 31,4 prosenttia on riskiryhmää.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemista tilastoista.

”Haasteena henkilöstön ja suojavarusteiden riittävyys”

– Koko maakunnan tilanne vaikuttaa näissä arvioissa enemmän kuin pelkkä Forssan seudun tilanne, koska tukeudumme toiminnassamme kuitenkin suurelta osin keskussairaalaan, toteaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) yhtymäjohtaja Katariina Korhonen.

– Valmistautuminen etenee linjausten mukaan, eikä korkea riskiryhmäosuus sinänsä vaikuta tähän. Työskentelemme yhtä lailla kaikkien palvelualueidemme osalta.

Ikääntyneiden suuri määrä luo painetta vanhuspalveluihin. Korhosen mukaan haasteena on sekä henkilöstön että suojavarusteiden riittävyys.

– Viestintä koskee koko alueen väestöä. Forssan kaupunki on lähettänyt kirjeen yli 70-vuotiaille, ja myös FSHKY oli mukana tässä viestissä. Lisäksi vanhuspalvelut tulevat erikseen kontaktoimaan 70 vuotta täyttäneet.

Maakunnan toiseksi korkein riskiryhmäprosentti on Tammelassa (28,9 %). Suhteellisesti vähiten riskiryhmäläisiä on Hattulassa (24,4 %) ja Riihimäellä (24,5 %).

Hämeenlinnalaisista riskiryhmään kuuluu 27,8 prosenttia.

Uudellamaalla määrällisesti eniten mutta suhteellisesti vähiten

Riskiryhmään kuuluvien osuus vaihtelee eri puolilla maata, sillä sekä väestörakenteessa että sairastavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.

– Sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää tietoa arvioidessaan, kuinka moni mahdollisesti tarvitsee sairaalahoitoa koronaepidemian aikana sekä kuinka paljon tarvitaan hoitohenkilökuntaa ja muita resursseja, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen THL:n tiedotteessa.

Suhteellisesti eniten riskiryhmäläisiä on Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa joka kolmas täysi-ikäinen kuuluu riskiryhmään, ja seuraavaksi eniten Etelä-Savon ja Kainuun sairaanhoitopiireissä.

Vähiten riskiryhmään kuuluvia suhteessa väestömäärään on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS): hieman alle 20 prosenttia.

Koko maan kuntavertailun ääripäät ovat Pohjois-Savon Vesanto (42,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaan Liminka (15,4 %).

Määrällisesti eniten riskiryhmäläisiä on HUS:n alueella: yli 260 000, heistä noin 55 000 alle 70-vuotiaita.

Riskiryhmässä yli miljoona suomalaista

Koronariskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on jokin keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus. Riskiryhmässä on kaikkiaan lähes 30 prosenttia väestöstä eli reilusti yli miljoona suomalaista: iän puolesta noin 874 000 ja sairauden vuoksi noin 206 000.

Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ne 18–69-vuotiaat, joilla on esimerkiksi vaikea-asteinen sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, vakava keuhkosairaus, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä merkittävästi heikentävä sairaus – kuten leukemia – tai diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia. HÄSA

Uusimmat

Näkoislehti

26.5.2020

Fingerpori

comic