Lounais-Häme

Väki väheni sekä Forssan seudulla että Kanta-Hämeessä

Forssan väestö väheni viime vuonna 143 hengellä ja koko seutukunnan väki vajaalla 380:llä. Kuva: Tapio Tuomela

Kanta-Hämeen väkiluku laski vuoden 2018 aikana lähes 1 300 henkilöllä. Heistä reilusti yli kolmannes hupeni Forssan seudulta. Forssan seudulla väestö väheni syntyvyyden, kuolleisuuden ja nettomuuton kautta 378 hengellä. Tieto perustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin.

Forssan seudulla eniten menetti suhteessa Humppila, kun asukkaiden määrä laski 49 hengellä eli -2,19 prosentilla. Vähiten väki väheni Ypäjällä, jossa väestönmuutos oli puolen prosentin luokkaa eli 13 kuntalaista.

Laskuprosentti on Jokioisilla 1,71, Tammelassa 1,38 ja Forssassa 0,84.

Forssan seutukunnalle syntyi 224 vauvaa. Kuolleita kirjattiin 410. Tulomuuttajien viiden kunnan alueelle oli 1 657 ja lähtijöitä 1 867.

Maakunnan vajaasta 171 500 asukkaasta elää Forssan seutukunnalla lähes 33 000, Riihimäen seudulla hieman yli 45 000 ja Hämeenlinnan seudulla noin 93 500.

Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen huomauttaa, että muuttolukujen valossa parannusta on tapahtunut muutaman vuoden notkahduksen jälkeen. Hämeenlinnassa vaikutus on suurin.

Ahonen epäilee isona vaikuttimena olevan asuntojen uudistuotannon.

– Kyse ei ole mistä tahansa uudistuotannosta, vaan sen pitää olla oikeanlaista. Jos ihminen haluaa muuttaa Helsingistä, hän edellyttää asunnolta enemmän kuin perustasoa.

Hämeen liitossa aiotaan tehdä vielä tarkempaa analyysia viime vuoden muuttolukujen sisällöstä esimerkiksi eri ikäryhmien suhteen.

Maakunnan ongelmakohta ovat 25–35-vuotiaat, joiden silmissä Kanta-Hämeen vetovoimaa pyritän kasvattamaan.

Ahonen kertoo, että Hämeen liitossa on tehty tuore analyysi myös siitä, mistä Kanta-Hämeen kaupunkeihin etupäässä muutetaan.

– Analyysin perusteella meidän kannattaa keskittää vaikutustyömme Helsingin ja Tampereen seuduille.

 

 

Yhtenä kehitysideana Ahonen nostaa esiin myös maakuntaan suuntautuvan muuttoliikkeen ulkomailta. Sen osalta luvut ovat vielä positiivisia, mutta ne ovat jääneet selvästi jälkeen maan keskiarvosta.

– Niiden valossa olemme toiseksi huonoimpia Suomessa. Tähän asiaan pystymme kuitenkin vaikuttamaan, mutta muutos ei tapahdu itsestään, vaan vaatii elinkeinoelämän ja kuntien vahvaa yhteistyötä.

Tässä yhteydessä Ahonen puhuu etenkin työperäisestä maahanmuutosta, jolla voitaisiin pureutua maakunnassa tiettyjä aloja vaivaan työvoimapulaan.

 

Kuten koko Suomessa myös Kanta-Hämeessä väestökehitykseen vaikuttaa suuresti alhainen syntyvyys. Ahosen mukaan tämä on asia, johon on käytännössä mahdotonta vaikuttaa maakuntatasolla.

– Syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen epäsuhta tuottaa meille väestötappiota joka vuosi niin paljon, että miinuksen kattaminen muuttovoitolla on todella hankalaa. FL

Uusimmat