Lounais-Häme Forssa

"Valitsin kurssin vähän niin kuin vitsillä" – Forssan yhteislyseon arkeologian kurssi ravisteli Wiksbergin ryteikössä ajatuksia kotiseudun historiasta

Forssan yhteislyseon Mullankaivajat yllättyivät arkeologian vetovoimasta.
Lyseolaiset Elli Wessman (vas.), Anni Eskelinen ja Aada Lehtinen pääsivät kokeilemaan miltä oikea arkeologia kenttäolosuhteissa tuntuu. Syyskuinen sade, kura ja kylmyys eivät latistaneet etsimisen intoa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Lyseolaiset Elli Wessman (vas.), Anni Eskelinen ja Aada Lehtinen pääsivät kokeilemaan miltä oikea arkeologia kenttäolosuhteissa tuntuu. Syyskuinen sade, kura ja kylmyys eivät latistaneet etsimisen intoa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Arkeologiaan perehtyvät lyseolaiset löysivät Wiksbergin kartanon alueen maakerroksista palaneeseen rakennukseen viittaava tavaraa eli tiiltä, lasia, puuta ja hiiltä. Sitä ihan tavallista historian rakennusjätettä, kunnes Anni Eskelinen päästi riemunkiljahduksen.

– Löysimme ihan loppuvaiheessa kaivannosta kolikon. Se oli ruosteinen ja likainen, mutta ilmeisesti se on suomalainen. Se pitää puhdistaa ja tutkia tarkemmin, kertoo Eskelinen ja lisää:

– Oli tosi hienoa tehdä tuollainen löytö kavereiden kanssa.

Forssan museon projektikoordinaattori, arkeologi Tuuli Ravantti olikin toivonut jotain tällaista Wiksbergin kartanon kaivauksilla.

– Raha on sellainen löytö, jonka avulla voimme toivottavasti tehdä ajoituksia, hän kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Wiksbergin kartanon päärakennus Forssassa tuhoutui palossa 1970-luvulla. Kuva: Forssan museo
Wiksbergin kartanon päärakennus Forssassa tuhoutui palossa 1970-luvulla. Kuva: Forssan museo

Alue sai muinaisjäännöstunnuksen

Wiksbergin kartanon alue sai tänä kesänä muinaismuistolain mukaisen historiallisen muinaisjäännöstunnuksen, ja lyseolaiset kaivavat siellä Museoviraston luvalla.

Aluetta pitää hetki ensin tarkastella ennen kuin se avautuu katsojalle. Pian silmä löytää villiintyneestä maastosta vanhoja jalopuita ja istutuksia, myös kivirakenteita on näkyvissä.

– Kaupungin maanmittaajat käyttivät kaksi päivää etsiessään meille rakennusten paikkoja, jotta saimme tarkkoja koordinaatteja Mullankaivajat- hankkeen kaivannolle. Siitä iso kiitos, Ravantti toteaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Wiksbergin kartano ja etualalla edelleen pystyssä oleva talousrakennus, jota nykyisin kunnostetaan talkoovoimin.

Kaivuupaikat perustettiin lähelle päärakennusta, kaksi sen vastakkaisiin kulmiin seinälinjojen ulkopuolelle, yksi pihamaalle ja yksi sen sisäpuolelle itäpäätyyn.

– Olemme löytäneet tältä alueelta myös uutta tietoa eli kahden sellaisen rakennuksen kivijalat, joita ei ole merkitty karttoihin. Anonkin Museovirastolta lisää kaivuuaikaa, Ravantti kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Anni Eskelinen sai oppia arkeologi Samuel Reinikaiselta kuinka kaivausta tallennetaan vaihe vaiheelta. Kaivaukset olivat osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivän ohjelmaa. Kuva Lassi Puhtimäki

Lopputöitä talven ajaksi

Lyseolaiset ovat valinnaisella historian kurssillaan dokumentoineet kaivaukset, rahan ja muut löydöt, ja oppilaat työstävät kukin oman raporttinsa.

Forssan museon Mullankaivajat-hanke puolestaan laatii loppuraportin ensi vuonna ja lopulta myös kaivauksista kertovan artikkelin.

Eskelinen sanoo, että hän ei ennen kurssia ollut juurikaan kiinnostunut historiasta. Hän valitsi kurssin, koska halusi päästä ulos luokasta ja tekemään jotain käsillään.

– Kurssi olikin kiinnostava ja opin paljon omasta kotikaupungistani ja sen historiasta. Tämän jälkeen osaan arvostaa aiemmin eläneiden saavutuksia ja ahkeruutta, hän miettii.

Myös Elli Wessman on iloinen, että lähti mukaan.

– Valitsin kurssin vähän niin kuin vitsillä, mutta se oli oikeasti mielenkiintoinen. Jopa minulle, vaikka en ole erityisesti ollut historiasta kiinnostunut. Rahan lisäksi löysimme myös joitakin keramiikan siruja, Wessman kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Piirros Wiksbergin kartano, Forssa. Piirros: ELKA (Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto)

Jatkoa Yhtiönpuiston kaivauksille

Wiksbergin kartanon kaivaukset ovat jatkoa vuoden 2018 Mullankaivajien tutkimuksille. Silloin Forssan Heikan koulun 5A-luokka tutki Yhtiönpuistoa. Kartanon kaivaukset täydentävät tätä.

Lue myösDinosauruksia vai Wahrenin kukkaruukun kappaleita? Heikan arkeologit kaivavat Yhtiönpuiston salaisuuksia esiin

Mullankaivajat-hankkeen tavoite on tarjota koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan ja lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä.

Arkeologinen työskentely tukee myös uuden opetussuunnitelman mukaista ilmiöoppimista ja opiskelua koulun ulkopuolella.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suunnitelma Wiksbergin kartano kuistin muutostyöstä.  Piirros: ELKA (Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto)

Hanke toteutettiin Forssan museon ja Kulttuuriyhdistys Kuvion yhteistyönä ja sen rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Hanke alkoi helmikuussa 2018 ja päättyi toukokuussa 2019.

Mullankaivajat-hanke sai jatkorahoituksen vuonna 2019 ja jatkuu vielä tämän vuoden.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sisäkuva Forssan Wiksbergin kartanon salista. Kuva: Forssan museo

 

Wiksbergin kartano

Wiksbergin kartanon historia periytyy vuoden 1539 maakirjoihin, jossa mainitaan sen kantatila, Haudankorven kylän Jaakkolan ratsutila.

1600-luvun puolivälissä tila siirtyi säätyläisten omistukseen.

Vuonna 1780 se siirtyi Jokioisten kartanon omistaja E. G von Willebrandtille, jonka tekemien rakennus- ja laajennustöiden jälkeen se sai nimen Wiksberg.

Vuonna 1847 kartano oli kollegineuvos, pääkonsuli Alexander Lavoniuksen omistuksessa ja siihen kuului lähes koko Haudankorvan kylä, vain Kossilan tila maineen oli sen ulkopuolella.

1850-luvulla se siirtyi Forssan puuvillatehtaan perustaja A.W. Wahrenille, joka aloitti 1800-luvun alussa rakennetun puisen päärakennuksen, puutarhan ja puiston muutostyöt.

Maanviljelyksestä kiinnostunut Wahren kehitti kartanoa, joka oli kiertoviljelyineen, salaojituksineen ja kääntöauroineen edelläkävijä Suomessa.

Päärakennus paloi syksyllä 1978. Lukuisista talousrakennuksista on jäljellä vanha meijerirakennus.

Kartanoalueen maisematyylinen puisto on nykyisin umpeenkasvanut.

Asemakaavassa alue on osoitettu puistoalueeksi, jossa suojelu ja historia on huomioitu. Alue on kaupungin.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic