"Valkataanko se, joka sammuttaa valot Somerolla?" – Valtuusto ideoi aivoriihen väestökehityksen kääntämiseksi

Väkiluku hupenee, koska muuttoliike vie eikä tuo, väestö ikääntyy,. syntyvyys laskee ja kuolleisuus kasvaa. Verotulot pienenevät ja menot kasvavat.

Someron valtuusto murehti kokouksessaan kaupungin tulevaisuudenkuvaa, mutta ei jäänyt ripottelemaan tuhkaa.

– Jotain pitää tehdä väestön kehitykselle, sillä somerolaisten syntyneiden määrä oli syyskuuhun mennessä vain 44. Vai valkataanko tässä kokouksessa se, joka sammuttaa valot, provosoi Riitta Lehtinen (sd.)

Kokoomuksen Pauli Eino oli myös ynnäillyt lukuja. Vuonna 1990 somerolaisia oli 10 000 ja tämän vuoden syyskuussa enää 8 847. Väkimäärän laskuvauhti on ollut ripeä.

Kaupungissa on Einon mukaan tehty paljon tonttien ja yritysten eteen, mutta työpaikkoja pitäisi saada lisää.

– Se on kaiken a ja o. Meidän pitäisi järjestää aivoriihi, jossa mietitään mitä nyt tehdään. Mukana voisivat olla viranhaltijat, luottamushenkilöt ja yrittäjien edustajat.

Keskustan Tauno Roto oli samaa mieltä työpaikkojen merkityksestä.

– Yksi jämerä työpaikka luo lisää työtä kerrannaisvaikutuksina.

– Tässähän ihan innostuu, kun tulee kokouksessa näin hyvää keskustelua. Kannatan aivoriihtä, lisäsi Antti Kotti (sd.)

Hyvillä asioilla pitäisi kehuskella

Somerolaiset pitävät kaupungin tarjoamia hyviä asioita itsestään selvinä eivätkä muista kehuskella niillä eteenpäin. Näin epäilee keskustan Juha Salo, joka piti yhteistä ideariihtä hyvänä ajatuksena.

– Meidän pitäisi kertoa siitä, että täällä lapset voivat harrastaa kympeillä, kun muualla voi mennä tuhatkin euroa kaudessa. Meidän pitää kertoa konkretiaa siitä miksi Somerolle kannattaa muuttaa ja käydä vaikka Helsingissä töissä, hän huomautti.

Jody Merelle (kesk.) nosti esiin kolme keinoa Someron nostamiseksi. Ne ovat markkinointi, konkreettiset houkutukset sekä lapsiperheille että yrityksille ja työpaikkojen lisääminen. Niistä kunnista, jotka ovat tässä onnistuneet, voisi Merellen mukaan ottaa oppia.

– Kun ei ole työtä tarjolla, on pakko muuttaa pois. Niin on käymässä minullekin, vaikka en haluaisi muuttaa, hän huomauttaa.

Katariina Kauriinoja (vihr.) huomautti, että kaupunki voisi luoda itse työpaikkoja satsaamalla palkkatukityöllistämiseen.

– Se on ehkä ensiapua, mutta tuen piirissä oleville todella tärkeää.

Jutta Varjus (kok.) kehui niin ikään Someroa lapsiperheen asuinpaikkana.

– Sen vuoksi mekin tänne aikanaan sijoitumme. Mies käy pääkaupunkiseudulla töissä ja lapsille on tarjolla harrastukset, joihin he voivat kulkea itse. Lukio olisi myös yksi kehumisen aihe.

Keskustan Mirja Rouhiainen toivoi, että elinkeinopolitiikassa ei unohdettaisi maataloutta, vaan siellä jo olevia ja tulevia työpaikkoja vahvistettaisiin.

– Erikoistumisella ja yhteistyöllä voidaan maataloudessa onnistua. Uskoa ja toivoa ei saa menettää. Näitä asioita mietitään kylien vinttikamareissa, hän huomautti.

Kiinteistöverosta äänestettiin

Somero verottaa ensi vuonna tämän vuoden tapaan. Sekä kiinteistö- että tuloveroprosentit säilyvät ennallaan. Valtuusto vahvisti ensi vuoden tuloveroprosentiksi 20,00.

Kaupunginvaltuusto äänesti kiinteistöverosta. Sdp:n Antti Kotti ehdotti, että myös rakentamattomien tonttien veroprosenttia korotettaisiin 2,00:een, jotta kaupunki patistelisi tonttien käyttöönottoon.

– Ne ovat keskustaajaman tontteja, joissa on kunnallistekniikka valmiina, Kotti huomautti.

Kaupunginjohtaja Sami Suikkasen mukaan tontteja on satakunta. Valtuuston puheenjohtaja Jani Kurvisen (kesk.) laskujen mukaan korotus toisi kaupungille rahaa noin 2 000–3 000 euroa nykyistä enemmän.

Kannatusta Kotti sai Riitta Lehtiseltä (sd.), joka korosti, että kyseessä on tonttien käyttöönottoon kannustaminen, ei rahan keruu.

Kotin ehdotus hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 25–9, 1 poissa.

Valtuusto päätti yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,93, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,41 ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen prosentiksi 0,93. _FL