Lounais-Häme

Valkohännät ristikon ulkopuolella

Valkohäntäpeuran metsästyskautta on jäljellä vajaa kuukausi, mutta saaliskiintiöistä jopa puolet on kaatamatta. Tilanne on ristiriitainen, sillä peurakanta on vahva koko Lounais-Hämeen alueella.

Syitä vähäisiin kaatoihin on kaksi: viljoja jäi puimatta peltoon, joten peuroilla on ollut runsaat apajat ruokintapaikkojen ulkopuolella. Metsästystä on vaikeuttanut myös vähälumisuus.

Forssan–Tammelan riistanhoitoyhdistyksen 752 peuraluvasta oli käytetty 43 prosenttia ennen viikonloppua. Metsästettävää riittää myös Jokiläänissä ja Urjalassa, missä lupamäärä nousi 1140:stä 1430:een. Kannan kasvu näkyy myös kolaritilastoissa.

-Vuonna 2016 peurakolareita oli Urjalassa 156, viime vuonna 262, Urjalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sisko Hakala vertaa.

Kannankasvua ovat edesauttaneet vähälumiset ja leudot talvet.

 

Valkohäntäpeuran metsästyskausi kattoi tänä vuonna ensimmäisen kerran koko syyskuun. Niin sanottua vahtimismetsästystä kohdistettiin syyskuussa erityisesti teiden läheisyyteen, jotta kolareita saataisiin vähennettyä.

Syyskuun metsästys otettiin hyvin vastaan, vaikka olosuhteet olivat jo tuolloin haastavat. Sisko Hakala luottaa, että valkohäntäpeurojen metsästyksessä päästään lopulta ihan kohtuulliseen tulokseen.

-Uskon, että pääsemme kaatotavoitteeseen. Kanta jää silti edelleen vahvaksi, vaikka olemme painottaneet naarasverotusta. Se on keino saada peurojen määrää pitkällä tähtäimellä pienemmäksi, Hakala kertoo.

Peurakannan suuruutta on Hakalan mukaan lähestulkoon mahdoton määrittää Urjalan kaltaisella, erittäin vahvan peurakannan alueella.

-Ainoa mahdollisuus on kevätlaskenta, kun peurat kerääntyvät pelloille syömään. Laskenta onnistuu kuitenkin vain peltovaltaisilla alueilla.

Tammikuun saalistulokseen vaikuttaa vahvasti lumitilanne.

-Toivotaan, että saamme lunta ja sitä kautta hieman näkyvyyttä. Se auttaisi metsästystä, toiminnanohjaaja Petri Tanhuanpää Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksestä toteaa.

 

Hirvenmetsästys päättyi vuoden vaihteessa. Metsästys eteni Lounais-Hämeessä odotetusti, Forssan–Tammelan alueella jopa rivakasti.

-Jokainen seura sai lupansa täyteen, eikä siinä ollut edes vaikeuksia. Erityisesti ilahdutti vasojen suuri määrä, se auttaa kannan kääntämistä laskusuuntaan, hirvitalousaluevastaava Heikki Sillanpää kertoo.

Forssa–Tammelassa kaatolupien määrä nousi viime vuonna 137:een ja tavoitteena oli hirvikannan kasvun taittaminen.

-Ennusteet näyttävät, että olisimme hyvin lähellä suosituksen ylärajaa, mutta Luonnonvarakeskuksen laskelmat ovat vielä alustavia.

Alueen hirvikanta on laskemassa 3,1 yksilöön tuhannella hehtaarilla tavoitteen ollessa 2,5–3 hirveä.

Forssa–Tammela-alueella tihein hirvikanta painottuu kakkostien varteen. Kakkostiellä, riistanhoitoyhdistyksen alueella, tapahtui viime vuonna kuusi hirvikolaria.

-Lukema on hirvittävän suuri. Yhteensä alueellamme sattui viime vuonna 11 hirvikolaria, Sillanpää kertoo.

 

Suurpetotilanne on Lounais-Hämeessä rauhallinen. Susista ja karhuista on yksittäisiä havaintoja. Ilveskannan arvioidaan pysyneen ennallaan, tassunjälkilaskelmia tehdään parhaillaan.

Alueen riistanhoitoyhdistykset ovat saaneet ilveksille 1–2 lupaa. Urjalassa luvat on jo käytetty.

-Täällä riittää ilveksille ruokaa, joten ilveksiä on runsaasti. Haimme useampaa lupaa mutta saimme vain kaksi, Hakala toteaa. FL

 

Uusimmat

Fingerpori

comic