Kukolta kuluu askeleen ottamiseen kaksi minuuttia, jos kukko tepastelee aivan etelärannikolla. Pohjoisemmassa kylmä kangistaa kukon, sillä Rovaniemen korkeudella kukolta kuluu askeleen ottamiseen jo viisi minuuttia.
Näin voidaan päätellä siitä, että sanonnan mukaan päivä on jo tapanina kukonaskeleen verran pidempi kuin vuoden lyhyimpänä päivänä 22. joulukuuta.
Päivä lähtee joulun aikaan pitenemään vauhdilla, kun jo neljässä päivässä saadaan jopa viisi minuuttia lisää valoisaa aikaa.
– Valoisa aika tuntuu pitenevän vieläkin enemmän, sillä aivan alkuvuodesta päivä pitenee enimmäkseen iltapäivästä, tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Vain iltapäivästä pitenevän päivän taustalla on planetaarinen ajantasaus -nimellä tunnettu ilmiö. Ilmiö esiintyy, koska maapallo on keskitalvella radallaan lähimpänä aurinkoa. Maapallon tulee pyörähtää akselillaan hieman enemmän kuin kesällä ennen kuin aurinko näkyy taas samassa kohdassa taivaalla.
Ilmiö johtuu siitä, että kiertäessään oman akselinsa ympäri maapallo samalla etenee nopeasti radallaan auringon ympäri.
– Ilmiön vaikutus on alle yksi minuutti vuorokautta kohti ja päivän piteneminen peittää sen nopeasti alleen. Päivä alkaa jo tammikuussa pidentyä sekä aamusta että iltapäivästä.
Tammikuussa valoisa aika pitenee noin kaksi ja puoli minuuttia vuorokaudessa. Helmikuun alussa päivä pitenee jo selvästi nopeammin eli noin 5,2 minuuttia vuorokaudessa.
Jo tammi-helmikuun vaihteessa valoisaa pitäisi alkaa olla vielä kello 16.30, jolloin useimmat saavat ainakin etelärannikolla nauttia lisääntyvästä valosta vielä työpäivän jälkeenkin.
Helmi-, maalis- ja huhtikuussa valoa tulee tasaisesti lisää, noin viitisen minuuttia päivässä. Nopeimmillaan päivän piteneminen on kevätpäiväntasauksen aikaan 20. maaliskuuta. Silloin valoisa aika pitenee Etelä-Suomessa jopa kuutisen minuuttia päivässä.
Sen jälkeen päivän piteneminen alkaa hidastua, mutta jatkuu kuitenkin aina kesäpäivänseisaukseen 21. kesäkuuta. saakka. Juuri ennen kesäpäivänseisausta päivän piteneminen on liki olematonta.
Päivä pitenee tarkkaan tunnettujen mekanismien perusteella aina yhtä paljon, mutta sää vaikuttaa siihen, miten päivän pitenemisen havaitsemme. Pilvisyys vaikuttaa selvästi.
– Pilvisellä säällä hämärä laskeutuu pilvetöntä päivää nopeammin auringon laskettua, vaikka päivä olisi vähän entistä pidempi, Laitinen kertoo.
Myös lämpötila, kosteus sekä niistä riippuva ilmakehän aiheuttama valon taittuminen vaikuttavat siihen, miten päivän piteneminen havaitaan.
– Näitä tekijöitä ei voida ihan tarkasti mallintaa, joten päivän pituutta ei ole mielekästä ilmoittaa minuuttia tarkemmin, Laitinen huomauttaa. FL
