Lounais-Häme Lounais-Häme

Valoa tunnelin päässä: Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus näyttää taas paremmalta

Rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus hankaloittaa silti toiminnan kehittämistä.
Lisärahoitus on kertaluonteisuudestaan huolimatta hyvä asia ammatilliselle koulutukselle. Kuva: Lassi Puhtimäki
Lisärahoitus on kertaluonteisuudestaan huolimatta hyvä asia ammatilliselle koulutukselle. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat tulevaisuuden näkymänsä myönteisemmiksi kuin viisi vuotta sitten. Keskeisinä syinä tähän ovat vuoden 2018 alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus ja maan talouden suotuisa kehitys.

– Uudistus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata yhä moninaisempiin työelämä- ja opiskelija-asiakkaiden tarpeisiin, sanoo johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEsta.

Ågrenin mukaan toimeenpanoa ovat vaikeuttaneet merkittävästi 2013–2018 toteutetut yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset ja samanaikaisesti yli 15 prosentilla kasvaneet opiskelijamäärät.

Suunta on nyt kääntymässä, sillä Antti Rinteen hallitus on luvannut kasvattaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta on kuitenkin kertaluonteista ja useisiin hakuihin perustuvaa. Perusrahoitusta tulisi kasvattaa tuntuvasti, sillä lisärahoitus ei riitä kattamaan yleisestä kustannustason noususta aiheutuvia menoja ja koulutuksen järjestäjien velvoitteita.

Esimerkiksi yksilöllisten opintopolkujen laatiminen opiskelijalle vaatii enemmän resursseja kuin ryhmämuotoinen opetus. Monella järjestäjällä on myös toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamistarpeita.

– Lisärahoitus on hieno juttu, olkoonkin että se on kertaluonteista. Haimme rahoitusta ja toivomme, että myös saamme sitä opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtaja Maaria Silvius kertoo.

Rahoituksen toimivuus arvioitava

Koulutuksen järjestäjät pitävät uutta, kokonaisuudessaan vuonna 2022 voimaan tulevaa rahoitusjärjestelmää perusperiaatteiltaan hyvänä. Parhaiten rahoitusmallin katsotaan tehostavan opintojen suorittamista ja koulutuksen toteuttamista työelämän kysyntää vastaavaksi.

Ågrenin mukaan rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus kuitenkin hankaloittaa toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.

– Rahoitusjärjestelmän toimivuus tulee arvioida, kun sen käytöstä on enemmän kokemusta.

Yhtymäjohtaja Maaria Silvius on samoilla linjoilla kuin AMKEn Ågren.

– Murhetta aiheuttaa se, että rahoitus voi vuositasolla heilahdella suuresti.

Jatkuva oppiminen luo kysyntää

Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan muun muassa väestön ikääntymisestä, teknologisesta kehityksestä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta aiheutuvia osaaja- ja osaamistarpeita. Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa ja luo kysyntää uudenlaisille koulutustuotteille ja -palveluille. Koulutuksen järjestäjistä 84 prosenttia arvioi, että tutkinnon osaan tai osiin johtavan koulutuksen osuus kasvaa lähivuosina.

Koulutuksen järjestäjät odottavat työelämäyhteistyön vahvistuvan ja monipuolistuvan. Useampi kuin kolme neljästä arvioi oppisopimuksen sekä kumppanuussopimusten merkityksen kasvavan.

– Työelämäyhteistyö kasvaa meilläkin koko ajan, se on hieno asia, sanoo yhtymäjohtaja Silvius Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä.

Tiedot käyvät ilmi AMKEn toteuttamasta Ammattiosaamisen barometristä, johon vastasi elo-syyskuussa 69 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. AMKEn 84 jäsentä kouluttaa 96 prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista ja aikuisista.

Fingerpori

comic