Lounais-Häme

Valtakunnansyyttäjävirasto nostaa syytteen entistä Humppilan teknistä johtajaa vastaan – entinen kunnanjohtaja säästyi syytteeltä

Humppilan entisen kunnanjohtajan Esko Tonterin ja entisen teknisen johtajan Kari Tasalan epäillään toimineen virkavelvollisuutensa vastaisesti vuosina 2012 ja 2013, kun kunta rakennutti omakotitaloa. Näin todetaan valtakunnansyyttäjänviraston syyteharkinnan lopputuloksessa.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on syyteharkinnan päätteeksi nostanut syytteen Kari Tasalaa vastaan virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esko Tonteri selviää ilman syytettä, koska viraston mukaan asiassa ei ole todennäköisiä syitä syytteen nostamiseksi.

Salpausselän kihlakunnansyyttäjä Martti Torkkel teki viime vuoden lokakuussa asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Joulukuussa 16 eri ihmistä esitti kahdessa eri valituksessa tyytymättömyytensä päätökseen.

Valittajat pyysivät valtakunnansyyttäjää tutkimaan syyttämättäjättämispäätöksen ja nostamaan syytteet Tasalan lisäksi myös entistä kunnanjohtajaa Esko Tonteria vastaan.

 

Tapaus koskee Humppilan kunnan Siilikujan varteen rakennuttamaa omakotitaloa muutama vuosi sitten. Valvonnan puute johti siihen, että alkuperäinen kustannusarvio ylittyi yli 200 000 eurolla. Rakennusurakan aloittanut rakennusliike meni konkurssiin, jonka jälkeen rakentaminen vietiin loppuun toisen yrityksen kanssa tuntitöinä ilman kunnanhallitukselta kaivattua rahoituspäätöstä.

Valtakunnansyyttäjänviraston päätelmissä todetaan, ettei rahoituksesta päättäminen kuulunut kunnanjohtajan toimivaltaan, vaan päätösvalta asiassa olisi ollut kunnanhallituksella. Omakotitalojen rakentaminen sisältyi kunnanvaltuuston hyväksymään strategiaan.

Syyttäjänvirasto katsoi, että kunnanjohtaja oli tietoinen omakotitalon rakentajan menosta konkurssiin ja että rakentamista jakoi MuTu-Systeemi ky tuntityönä.

Yrityksen vastuullinen yhtiömies on esitutkinnassa kertonut, että töiden jatkamisesta oli sovittu silloisen kunnanjohtajan kanssa ja rakentamiseen liittyvät laskut oli toimitettu tekniselle johtajalle kerran kuussa. Tekninen johtaja on hyväksynyt talon rakentamiseen liittyvät laskut maksettavaksi ja maksatuksen jälkeen kunnanjohtaja on hyväksynyt maksuunpanoluettelon.

 

Oikeus katsoo jääneen epäselväksi, onko kunnanjohtaja tehnyt toimivaltansa ylittäen suullisen sopimuksen rakennusyrityksen kanssa talon rakentamisesta valmiiksi vai onko kunnanjohtajan tarkoitus ollut vain valtuuttaa töiden tekeminen kunnanhallituksen hyväksymään 137 000 euroon asti.

Oikeus katsoo, että ei ole riittävää näyttöä siitä, että kunnanjohtaja olisi tehnyt suullisen sopimuksen rakennusliikkeen kanssa talon valmiiksi toteuttamisesta.

Teknisen johtajan hyväksymistä ostolaskuista ilmenee, että rakennusyritykselle maksettiin suorituksia vuoden 2012 marras-joulukuusta, jolloin kunnanjohtaja ei ollut enää hyväksymässä maksuunpanoluetteloa eläkkeelle siirtymisensä vuoksi.

Oikeus katsoo, että teknisen johtajan menettely on johtunut siitä, että kunnassa ei ole ollut riittävää ja yksiselitteistä ohjeistusta liittyen rakennustoimintaan.

 

Teknisen johtajan osalta oikeus katsoo, että hänellä olisi ollut toimintamahdollisuus ja velvollisuus huolehtia siitä, että rakennuskustannusten ylitettyä 137 000 euroa kunnanhallituksen olisi pitänyt tehdä asiassa uusi päätös. Lisäksi teknisen johtajan velvollisuuksiin kuului rakentamisen valvonta ja laskujen maksamisen hyväksyminen.

Ratkaisussa katsotaan, että tekninen johtaja oli virkamies, jonka velvollisuutena oli erityisesti varmistaa maksujen peruste, määrä sekä seuranta siitä, ettei laskutus ylitä kunnanhallituksen asettamaa rakennuskustannusta. Näin teknisen johtajan katsotaan toimineen tahallaan virkavelvollisuutensa vastaisesti.

Jokaisen virkamiehen velvollisuus on tuntea oman toimivaltansa rajat, eikä tässä asiassa ole perusteita arvioida, ettei tekninen johtaja olisi niitä tuntenut.

Ratkaisussa katsotaan, että teknisen johtajan osalta tekoa ei voida pitää kokonaisuutena vähäisenä. Hän on laiminlyönyt sääntöjä ja määräyksiä, jotka ovat teknisen johtajan vastuun ydinalueita. Ratkaisussa katsotaan hänen aiheuttaneen menettelyllään kunnalle vahinkoa.

Lisäksi hänen menettelynsä on ollut omiaan heikentämään kuntalaisten luottamusta virkamiesten toimintaan.

Valtakunnansyyttäjänvirasto katsoo lisäksi syyttäjänä toimineen kihlakunnansyyttäjän toimineen harkintavaltansa rajoissa. Hänen huomiotaan kiinnitetään esitutkintatyön tärkeyteen virkarikosepäilyjen yhteydessä.

Ratkaisussa painotetaan, että syyttäjän on huolehdittava jo esitutkinnan aikana, että kaikki syyteharkinnalle olennaiset seikat selvitetään.

Kihlakunnansyyttäjältä kaivattiin myös oikeudellista arviota siitä, miksi hän on päättänyt jättää syytteen nostamatta.

 

Humppilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ahola (kesk.) sanoo hallituksen merkinneen valtakunnansyyttäjänviraston ratkaisun maanantaina tiedoksi. Kunnanhallitus linjasi, että hallintojohtaja Maarit Sihvonen valmistelee asianajajan mahdollista palkkaamista hoitamaan oikeusprosessia ja korvauskannetta kunnan puolesta.

Ahola ei lähde tässä vaiheessa laajemmin avaamaan ulotetaanko korvauskanne entiseen kunnanjohtajaan ja tämän rooliin hankerakentamisessa. Valtakunnansyyttäjänvirasto ei saanut omassa ratkaisussaan riittävää näyttöä toimivallan ylittävästä suullisesta sopimuksesta, jolloin syytekynnys olisi voinut ylittyä.

Yksi valtakunnansyyttäjänvirastoon kihlakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksestä valittanut humppilalainen Lassi-Antti Haarala on tyytyväinen, että asia saadaan oikeuden käsittelyyn.

Hänen mukaansa rakentamisessa tapahtunut ylitys on niin suuri, että asiaa ei voi jättää hoitamatta. Yli 200 000 euron ylitys edustaa yli puolta prosenttiyksikköä kunnan veroprosentin hinnassa. Lisäksi valtakunnansyyttäjäviraston linjaus palauttaa luottamusta kunnan virkamiesten toimintaan. FL

 

Uusimmat