Lounais-Häme Hämeenlinna

Valtio hävisi harvinaisen kiistan forssalaismiehen perinnöstä – Testamentti saattoi päätyä Kiimassuolle aikuisviihteen mukana

Kantahämäläismies voitti Suomen valtion oikeusjutussa, jossa puitiin forssalaismiehen viimeistä tahtoa. Valtio nostaa kanteen harvoin perintöriidassa.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus ratkaisi poikkeuksellisen testamentin mitätöintiä koskevan riidan heinäkuussa. Kuva: Riku Hasari

Suomen valtio on hävinnyt kantahämäläistä miestä vastaan nostamansa testamenttikiistan. Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi heinäkuussa ratkaisunsa harvinaisessa riidassa. Harvinaisen oikeusriidasta tekee se, ettei valtio vaadi itselleen useinkaan perintöä oikeusteitse.

Jutussa oli kyse siitä, mikä oli vainajan viimeinen tahto.

Testamentista löytyi vain kopio

Perintökiista liittyy forssalaismiehen jäämistöön.

1930-luvulla syntynyt mies asui yksin, eikä hänellä ollut elossa olevaa perhettä tai sukulaisia, jotka olisivat lain mukaan oikeutettuja perintöön. Tällaisessa tilanteessa perintö kuuluu lähtökohtaisesti valtiolle – ellei henkilö ole testamentilla määrännyt omaisuuttaan jollekulle muulle.

Mies kuoli kesällä 2018, ja muutamaa kuukautta myöhemmin tämän avopuolison poika esitti Valtiokonttorille kopion forssalaismiehen testamentista. Vuonna 2016 päivätyn asiakirjan mukaan forssalaismies olisi määrännyt omaisuutensa hänelle. Avopuolison poika oli saanut kopion äidiltään.

Kuolleen omaisuus ei Valtiokonttorin mukaan ollut kovin suuri, mutta perinnönsaaja kuvailee Forssan Lehdelle omaisuuden olleen ”eläkeläiselle huomattava”.

Ongelma piili kuitenkin siinä, ettei perinnönsaajalla ollut esittää alkuperäistä testamenttia. Valtiokonttori nosti kanteen koska katsoi, että kun alkuperäistä testamenttia ei ollut, oli testamentti hävitetty ja siten peruttu.

– Valtion edun valvojina meidän oli välttämätöntä ajaa mitättömyyskannetta, kertoo lakimies Anu Meloni Valtiokonttorista.

Juttu jatkuu graafin jälkeen.

 

Menikö jäteasemalle?

Alkuperäistä testamenttia etsittiin miehen kuoleman jälkeen tuloksetta niin avopuolison hallusta kuin miehen tärkeiden papereiden joukosta.

Heinäkuussa pidetyssä oikeuden istunnossa avopuolison poika myös kertoi, että miehen kuoleman jälkeen hän oli ystävänsä kanssa tyhjentänyt vainajan vuokra-asuntoa. Asunnossa oli laatikosto, joka oli pojan mukaan täynnä aikuisviihdettä sisältäviä vhs-kasetteja. Avopuolison poika piti sisältöä hämmentävänä, eikä siksi laatikostoa tutkittu tarkemmin vaan vietiin suoraan Kiimassuon jäteasemalle hävitykseen.

Perinnönsaaja piti mahdollisena, että myös alkuperäinen testamentti meni kaatopaikalle samassa matkassa.

Oikeus ratkaisi jutun avopuolison pojan hyväksi, koska esimerkiksi oikeudessa kuulleet todistajat kertoivat miehen halunneen välttää sen, että hänen omaisuutensa olisi mennyt valtiolle.

Avopuolison poika ja forssalaismies olivat oikeuden johtopäätelmän mukaan myös olleet läheisiä. Näin vainajan viimeinen tahto tuli näytetyksi toteen puuttuvasta testamentista huolimatta.

Perinnön saanut kuvailee pitäneensä tapausta selvänä jo, kun kanne nostettiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Oikeudessa kuolleen miehen avopuolison poika piti mahdollisena, että alkuperäinen testamentti hävisi Kiimassuon jäteasemalle viedyn kuorman mukana. Arkistokuva: Lassi Puhtimäki

Valtiolle vuosittain yli 200 perintöä

Lakimies Meloni Valtiokonttorista kertoo, että vastaavat oikeusriitoja ovat hyvin harvinaisia, eikä valtiolla ole niitä vireillä ”edes kerran vuodessa”. Perintöjä valtio saa 200–300 vuosittain. Meloni kertoo, että lain mukaan Valtiokonttori valvoo valtion oikeutta perillisittä kuolleen henkilön jäämistöön.

– Emme virkamiehinä voi luopua perusteetta sellaisesta omaisuudesta, joka olisi lain mukaan tulossa perintönä valtiolle, hän sanoo.

Valtiokonttori aikoo tyytyä Kanta-Hämeen käräjäoikeuden ratkaisuun. FL

 

Korjaus 17.7.2020 kello 13.40: Alkuperäisessä graafissa kunnille ja yksityisille luovutetut perintösummat olivat menneet väärin päin. Graafi korjattu.

Näin määrää laki

Vainajan perinnönjaosta määrätään Suomen laissa perintökaaressa.

Lähtökohtaisesti vainajan aviopuoliso ja vainajan lapset perivät omaisuuden. Jos aviopuolisoa tai lapsia ei ole, voi perintö mennä vainajan vanhemmille, sisaruksille tai isovanhemmille. Avopuoliso voi periä vain, jos on testamentti.

Valtio perii omaisuuden, jollei ole testamenttia tai perillisiä. Valtio on viime vuosina saanut 200–300 perintöä, ja viime vuonna perintöjä ilmoitettiin 294. Valtio voi myös jakaa saamaansa perintöä eteenpäin kunnille tai vainajan läheisille.

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic