Lounais-Häme

Valtiotieteen tohtori: "Ei meillä ole mitään hätää"

 

Valtiotieteen tohtori, yleisesikuntaeversti (evp.), professori Pekka Visuri kertoi kansallisena veteraanipäivänä Forssassa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on tällä hetkellä hyvä.

Visuri luennoi Forssan yhteislyseon opiskelijoille Suomen turvallisuuspoliittisesta historiasta. Myöhemmin iltapäivällä Visuri piti puheen myös veteraanijuhlassa seurakuntatalolla.

Lukiolaisille pidetyn esitelmän ydinajatus tuli selväksi:

-Jos pidämme nykyisestä turvallisuuspolitiikasta, tarvittavasta puolustuksesta ja riittävästä valvonnasta kiinni, ei meillä ole mitään hätää, Visuri kertoi.

Luento vakuutti asiasta lukion kakkosluokkalaiset Johannes Keskisen, 17, ja Julia Malvikon, 17. Kaksikko näkee Suomen turvallisuustilanteen puheen perusteella jopa paremmaksi kuin millaiseksi he olivat sen mieltäneet.

-Tuli olo, että meillä on tällä hetkellä kaikki aika hyvin. Asiat voisivat mennä paljon huonomminkin. Kuten luennon lopussa todettiin, onhan tilanteemme vakaa tällä hetkellä, Keskinen sanoi.

-Mediassa tuodaan kaikenlaisia uhkakuvia ehkä turhankin paljon esiin, Keskinen jatkoi.

Lukiolaiskaksikolla ei ole Suomen turvallisuuteen liittyen mitään erityisiä huolenaiheita.

-Nykymaailmassa ehkä terrorismi on ainoa asia, joka mietityttää enemmän. Totta kai etenkin nyt, kun se tuli niin lähelle, Malvikko sanoi viitaten huhtikuun alussa Tukholmassa tapahtuneeseen terrori-iskuun.

Keskinen ja Malvikko lisäsivät kuitenkin nopeasti, etteivät terrori-iskutkaan suoranaisesti pelota.

Valtiolle on Visurin mielestä ulkoisenkin turvallisuuden kannalta tärkeintä hoitaa sisäiset asiat kuntoon.

-Kaikille maille pahin uhka on sisäisen tilanteen negatiivinen muutos, esimerkiksi talouden romahtaminen. Siitä voi alkaa kierre, joka saattaa kerätä myös ulkoisia uhkia. Yleensä konfliktit syntyvät niin, että talous romahtaa ensin, sitten romahtaa yhteiskunta ja sen jälkeen muut maat alkavat tehdä interventioita alueelle, Visuri selitti.

Visuri myöntää tosin, että sisäisen turvallisuuden varmistaminenkaan ei välttämättä auta, jos maailmalla alkavat isot pyörät pyöriä pahaan suuntaan, ja Suomi temmataan mukaan.

-Jos maailma kriisiytyy, kuten kylmän sodan aikana suurvaltioiden välillä, riskejä ilmestyy. Mutta sellaiselle tilanteelle Suomi ei mitään voisi.

Yksi Visurin puheen kantavista teemoista oli Suomen Venäjä-suhteet. Lukiolaiset eivät näe Venäjä-pelolle minkäänlaista syytä, vaikka esimerkiksi Krimin kriisin syttyessä pelko itänaapuria kohtaan voimistui Suomessakin ainakin hetkellisesti.

-Joskus yläkoulussa tuli hirveä hysteria etenkin tyttöporukoissa, että nyt Venäjä hyökkää. Eihän se nyt hyökkää noin vain, Malvikko hymähti.

Visuri totesi puheessaan, että Suomi ja Neuvostoliitto oppivat toisessa maailmansodassa, että sotiminen on väärä tapa naapurisuhteiden hoitamiseen. Tämä ajatus on turvallisuuspoliittisen asiantuntijan mukaan kantanut Venäjän aikaan ja nykypäivään asti.

-Eivät suhteet ole ainakaan huonommat kuin mitä ne joskus olivat. Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvin vakiintuneet. Ne ovat pian 75 vuotta olleet rauhanomaisella pohjalla, Visuri kuvaili. FL

 

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic