Lounais-Häme

Valumavedet kylmäävät Somerolla

Someron Lämpö oy:n ja Someron Vesihuolto oy:n seuraava toimitusjohtaja Tapio Lankinen tietää, että haasteet odottavat jätevesipuolella. Ongelmana on valuma- eli hulevesien liiallinen osuus Someron jätevedenpuhdistamolla.

Somerolla sadevettä kertyy jopa yli 60 prosenttia jätevedenpuhdistamon kuormasta. Vihdissä, joka oli Lankisen edellinen työpaikka, määrä on hiukan yli 20 prosenttia. Siinä, missä Vihdin Vesi on valtakunnan parhaimmistoa, Somero on pohjasakkaa. Eron tekee Someron vanha synti, sekaviemäröinti, joka johtaa sadevedet lantraamaan puhdistamon prosessia.

Nykyinen toimitusjohtaja Esa Heikkinen toteaa, että jo 40–50 prosentin hulevesiosuutta pidetään huonona.

Teoriassa Lankinen tietää helpon ratkaisun: hulevesien ja jätevesien erottaminen toisistaan. Käytännössä temppu on vaikea, hidas ja kallis, kun pääteitä olisi viemäröinnin uusimisen vuoksi kaivettava auki. Lankinen uskoo, että hyvän, noin 20 prosentin tason saavuttaminen maksaisi Somerolla miljoonien eurojen sijaan kymmeniä.

– Eihän tätä missään kunnassa ole kokonaan ratkaistu. Jos se olisi helppoa, se olisi tehty jo, sanoo Heikkinen.

Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen myöntää, että viemäröinti on ongelmana muutamilla asuinalueilla kuten Kaislarannassa ja Turuntiellä. Ensi vuoden investointeja ei ole vielä päätetty.

Valumavedet vaikeuttavat puhdistamon biologista toimintaa.

– Kapasiteetti ei riitä eikä bakteereilla ole ruokaa, Lankinen kuvaa tilannetta sadevesien aikaan. Mikään tasausallas ei riitä rankkasateilla ongelmaa poistamaan. Kemikaaleja ja sähköä kuluu veden ilmastukseen.

Kun sadevettä ei tule, puhdistamo toimii Heikkisen mukaan hyvin. Puhdistamo on täyttänyt lupaehtonsa kaikkina tämän vuoden näytteenottopäivinä, jolloin ei tosin ole sattunut sadetta.

Someron puhdistamon investointilistalla odottaa verkoston saneerauksen lisäksi esikäsittely-yksikkö. Välppäysjäte on nykyisin pestävä, sillä orgaanista ainesta ei saa enää viedä kaatopaikalle.

Someron Vesihuollon jätevesiverkko kattaa naftisti asemakaava-alueen. Haja-asutusalueelle ei ole syntymässä yksityisiä jätevesiosuuskuntia. Järkevintä on Lankisen mielestä keskittyä keskusta-alueen viemäröintiin, kuin rakentaa kannattamatonta viemäriverkkoa maaseudulle. Viemäriverkkoon liittyjät kannattaisi varmistaa etukäteen sopimuksin. Liittymismaksut nousevat joka tapauksessa suuriksi.

Omituisena Lankinen pitää sitä, että Someron keskustassa on yhä verkkoon kuulumattomia kiinteistöjä, joilla on omat kaivonsa.

Someron Lämmön toissa vuonna valmistunut kiinteän polttoaineen kattila yltää 7 megawatin tehoon. Vanha kattila tarjoaa reservistä 4,5 megawattia. Lämpöyhtiö tuottaa kotimaista energiaa polttamalla haketta, sahanpurua, palaturvetta ja jäteviljaa. Kaukolämmön tuotantoon ei enää juuri tarvita öljyä.

Lämpöyhtiöllä on lämpölaitoksen rakentamisen vuoksi lainaa alle 4 miljoonaa euroa. Maksuaikaa on vielä 14 vuotta. FL

 

Uusimmat