Valvontalennoilla etsitään maastopaloja – Maan kamaralle voidaan välittää kuvaa sammutustöiden tueksi
Metsäpalojen valvontalennoilta on kuluvana kesänä tarvittaessa välitetty reaaliaikaista kuvaa ilmasta. Järjestelmä on ollut koekäytössä eri puolilla Suomea 13 valvontalentoreitillä. Käytännössä Forssan päivystävä palomestari saa koneen ollessa ilmassa johtoautoonsa tuoretta dataa palorintaman etenemisestä.
– Sovelluspäivityksillä on saatu toimintavarmuus ja toiminta on jo osoittanut hyötynsä. Tilannekuva välittyy ilmasta entistä paremmin. Lentokoneesta välitetyn kuvan avulla on helpompi tehdä arviot rintaman leveydestä ja paloalueesta. Toimintataktisesti tämä on tärkeä juttu muun toiminnan tukena. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, Turun valvontalentotukikohdan päällikkö Marko Virolainen selvittää.
Savun erottaa nopeasti pölystä
Hämeenkin ilmatilaa halkova valvontareitti 1 on tänä kesänä lennetty 27 kertaa. Ilmasta käsin on havaittu 15 maastopaloa ja kolme muuta tulipaloa. Lisäksi tiedustelu- ja opastuslennoille on lähdetty pelastuslaitoksen hälyttämänä viisi kertaa. Koko Suomessa lentoja on tehty 563 ja maastopaloja havaittu 175.
– Kesäkuun hellejaksolla ilmassa oltiin kaksi kertaa päivässä kuutena päivänä putkeen. Tehtävänjohtajilla ja lentäjillä on jokaisella omat vuoronsa. Tilanne on aika ideaali, kun mukana on 20 henkilöä.
Pölyävät soratiet ja louhosalueilta nouseva pöly sekä saunan piipusta tuprahtavat savut aiheuttavat valvontalennoilla toisiaan ylimääräisiä tarkastuskaarroksia.
– Hyvin nopeasti näkee, mistä on kyse. Savu alkaa voimistua kohti mentäessä, kun taas pölypilvi hajoaa. Lentokoneesta näkymät ovat valtavan laajat. Suunta otetaan aina mahdollisimman nopeasti kohti savunlähdettä.
Valvontalennot tehdään 300 – 600 metrissä
Turun lentokentän päältä voi nähdä linnuntietä yli 100 kilometrin päästä nousevan savun. Myös Forssan ja Salon tuulivoimalat näkyvät horisontissa. Valvontalennot tehdään 1000 – 2000 jalan eli 300 – 600 metrin korkeudessa.
Valvontalentoreitti 1 lennetään aina, kun metsäpaloindeksi on vähintään 4,3. Normaalisti lento kestää 2-3 tuntia.
– Mitä kauemmin kone on ilmassa sen parempi. Tärkeintä on havaita palot mahdollisimman pian. Lentokone on ihan lyömätön väline, kun aluetta voi kiertää ja antaa infoa pelastustoiminnan johtajalle, tuumii palomestarin virkaa päätyökseen hoitava Virolainen.
Ilmasta havaitun palon hinta on 10 000 euroa
Tarkkailu toteutetaan vapaaehtoisvoimin, mutta ilman asianmukaisia koulutuksia ilmaan ei ole asiaa.
– Tuotamme palvelua viranomaisille, joten palvelua ei ostettaisi, jos laatu ei olisi kunnossa. Ilmailu on harrastuksena aivan mahtava ja tässä sen voi kytkeä vielä yleishyödylliseen toimintaan. Onnistumisen kokemus on taattu, kun palon pystyy paikallistamaan, Marko Virolainen kertoo.
Palomestarin vinkkelistä ilmatarkkailu on tärkeää ja taloudellista toimintaa.
– Joidenkin lehtitietojen mukaan vuonna 2018 Pyhärannan 40 hehtaarin metsäpaloista aiheutui 440 000 euron omaisuusvahingot. Sammutustoiminnan hinnaksi tuli 10 000 euroa hehtaarilta. Yhden ilmasta havaitun palon hinnaksi laskettua 10 000 euroa ei voi pitää korkeana. FL
Pohjois-Suomen avin alaisia metsäpalojen valvontalentoja tehdään ilmailukerhojen ja ilmailualan yritysten pienkoneilla touko-elokuussa 22 eri reitillä.
Lain mukaan avin on järjestettävä harvaan asutuilla seuduilla tähystystoimintaa, jos metsäpalon vaara on ilmeinen.
Reitti 1 kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Uusimaan. Turun ja Oripään lentokenttiä käyttävä Turun lentokerho ja Eurasta nouseva Kauttuan ilmailukerho lentävät vuoroviikoin.
Valvontareitti lennetään kerran päivässä metsäpalojen indeksirajan ollessa väh. 4,3 ja kahdesti päivässä luvun ollessa väh. 5,4 (maksimi 6).
Vuonna 2018 Suomessa tehtiin ilmasta käsin 130 hälytykseen johtanutta ensihavaintoa. Tuolloin oli 2160 metsäpaloa. Maastoa paloi 1600 hehtaaria.
Turun lentokerhon väkeä koulutetaan Suomen lentopelastusseuran alaiseen ympärivuotiseen SAR-toimintaan. Kerho voi jatkossa tarjota poliisille virka-apua esim. kadonneen henkilön etsintään.
