Lounais-Häme Kanta-Häme

Rantojen vitsaus ei kelpaa edes karjalle – Hamk tutkii voiko vieraslaji isosorsimosta valmistaa bioetanolia

Isosorsimon leviämistä yritetään estää, ennen kuin se on liian myöhäistä. Kasvia voisi tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi bioetanolin valmistuksessa.
Loimijoen isosorsimokasvustoja kuritettiin kesällä 2018. Vieraslajien torjunta ja hävittäminen vaativat järeitä ja sitkeitä toimia. Kuva: Tapio Tuomela
Loimijoen isosorsimokasvustoja kuritettiin kesällä 2018. Vieraslajien torjunta ja hävittäminen vaativat järeitä ja sitkeitä toimia. Kuva: Tapio Tuomela

Hämeen ammattikorkeakoulu (Hamk) ryhtyy syyskuussa tutkimaan, miten vieraslaji isosorsimon leviämistä voidaan rajoittaa. Tietoa kerätään myös lajin hyötykäyttömahdollisuuksista, esimerkiksi sen soveltuvuudesta bioetanolin raaka-aineeksi.

– Isosorsimo leviää todella aggressiivisesti, ja se syrjäyttää kaikki kotoperäiset lajit tieltään, Hamkin projektipäällikkö Mika Soramäki kertoo.

Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntijan Suvi Mäkelän mukaan Vanajaveden alueella tilanne on paha. Alueen järviä, joihin laji on vasta leviämässä, voidaan kuitenkin vielä pelastaa.

Vanajavesikeskus on mukana hankkeessa, sillä se on jo monta vuotta taistellut isosorsimon leviämistä vastaan. Hankkeen on tarkoitus kestää vuoden 2022 keväälle asti.

Isosorsimo on riesa myös Forssan seudulla. Loimijoessa isosorsimon leviämistä on yritetty tukahduttaa niitoilla, joita on järjestetty useina vuosina.

Viime vuonna valmistuneen levinneisyyskartoituksen perusteella isosorsimo on levinnyt koko Loimijoen alueelle. Isosorsimoa on havaittu myös Forssan seudun järvissä, muun muassa Tammelan Pyhäjärvessä.

Mäkelän mukaan hyötykäytön mahdollisuuksista ei vielä tiedetä, sillä asiaa ei ole aikaisemmin Suomessa selvitetty.

Isosorsimon hyötykäyttö lisäisi esimerkiksi työmahdollisuuksia koneurakoitsijoille.

– Parhaassa mahdollisessa tapauksessa isosorsimon hyötykäyttö on niin tehokasta, että se kattaa sen korjuukustannukset. Silloin tämä olisi jo iloista touhua, Soramäki toteaa.

Hankkeessa selvitetään lisäksi alueen konekantaa, joka sopii isosorsimon korjuuseen.

Soramäen mukaan hankkeella voi olla hyvinkin merkittäviä tuloksia, mikäli isosorsimo soveltuu bioetanolin valmistukseen.

– Sitä ei vielä tiedetä, ja siksi tulevat puolitoista vuotta ovat mielenkiintoista aikaa.

Laiduntava karja syö alueeltaan kaiken paitsi isosorsimon, vaikka se on alun perin tuotu Suomeen karjan ruoaksi. Tätä aiotaan tutkia, sillä joissain tilanteissa kasvi kuitenkin kelpaa eläinten suuhun.

– Tarkoitus on tehdä kenttäkokeita, esimerkiksi miksi karja joskus syö sitä ja missä tilanteissa ei, Soramäki kertoo.

– Voiko esimerkiksi olla niin, että osalle muista eläimistä se kelpaa ruoaksi? Mäkelä lisää.

Kasvin myrkyllisyys tai siinä elävä nokisieni voivat olla mahdollisia syitä, miksi se ei kelpaa karjalle. Kasvin myrkyllisyydestä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa.

Hanke ei pyri poistamaan isosorsimoa, sillä se on mahdotonta.

– Ei sellaista rahaakaan ole olemassa, jolla se saataisiin hävitettyä, Soramäki toteaa.

Ongelmaksi muodostuisi myös isosorsimon kitkemisestä muodostuva jäte, joka luokitellaan ongelmajätteeksi. Sitkeä kasvi pystyy elämään jopa vuoden suljetussa jätesäkissä kitkemisensä jälkeen.

Isosorsimosta tiedottaminen on myös yksi hankkeen monista tavoitteista. Ihmisten valmiutta sen ehkäisemiseen ja torjumiseen halutaan parantaa.

– Olemme pitäneet asiaa pinnalla jo monta vuotta, Mäkelä kertoo.

Ongelmana on kuitenkin se, ettei isosorsimon ulkonäkö erotu merkittävästi muista heinäkasveista.

Soramäki painottaa isosorsimon torjumisen olevan meidän kaikkien vastuulla. Kasvin torjumiseen kitkeminen on aina paras vaihtoehto, vaikka muitakin tapoja löytyy.

– Tehokkain torjuntakeino on havaita laji ajoissa, ja torjua sitä ennen kuin on myöhäistä. FL

Rantojen leviävä vitsaus

Isosorsimo on vierasperäinen laji.

Isosorsimon kasvustoista on haittaa esimerkiksi kalojen elinympäristölle. Lisäksi järvien virkistyskäyttö ja niissä kulkeminen vaikeutuu.

Isosorsimokasvustot syrjäyttävät muun vesikasvillisuuden, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja haittaa vesistön virkistyskäyttöä.

Hankkeessa on mukana valtakunnallisia yrityksiä, kuten St1, Lännen, Gasum ja Watrec oy.

Hanke sai Hämeen ely-keskuksen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta 110 000 euroa.

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic