Lounais-Häme

Vangit opiskelevat ja opettavat tekoälyä ja pakenevat VR-laseilla metsään – Kehityksen kärjessä on Hämeenlinnan uusi naisvankila

Vaikka Hämeenlinnan naisvankilasta tulee digivankiloiden lippulaiva, virtuaalilaseja on kokeiltu jo korkean turvaluokituksen vankiloissa Turussa ja Riihimäellä. Älyvankilahankkeen tarkoituksena on muun muassa estää vankien syrjäytyminen.
Ilmakuva Hämeenlinnan naisvankilasta. Arkistokuva. Kuva: Rikosseuraamuslaitos
Ilmakuva Hämeenlinnan naisvankilasta. Arkistokuva. Kuva: Rikosseuraamuslaitos

Tulevaisuudessa etenkin eristyksessä paljon aikaa viettävät vangit saattavat päästä rauhoittumaan virtuaalitodellisuuteen VR-lasien avulla, kertoo Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka. VR-lasien tuominen vankilaan on yksi lukuisista Rikosseuraamuslaitoksen kokeiluhankkeista, joissa digitalisaatio tulee vankiloihin.

Kehityksen kärjessä on Hämeenlinnaan näillä näkymin lokakuun alussa valmistuva uusi naisvankila, joka tulee toimimaan kokeiluympäristönä uusille digipalveluille. Sen kaikkiin selleihin on tulossa tietokone, jolla pääsee rajoitetusti nettiin. Samalla naisvankila ottaa jättiharppauksen ikivanhoista vessattomista paljuselleistä ”rajoitettuun” digiaikaan.

Vankilaympäristö on jäänyt digitalisaatiossa jälkeen muun yhteiskunnan kehityksestä muun muassa siksi, että sähköisten palveluiden käyttöä on jouduttu rajoittamaan turvallisuussyistä.

–  Turvallisuuspuolen selvittäminen ja varmistaminen vie aikaa, ja meillä on kiinniotettavaa muuhun yhteiskuntaan digipalveluiden osalta. Kun tulin alalle vuonna 2008, kuulin tällaisen sloganin, että vankila on 10–20 vuotta muusta yhteiskunnasta jäljessä. Tilanne on nyt parempi, mutta iso laiva kääntyy hitaasti, Puolakka sanoo.

Tällä hetkellä vankilassa tietokoneelle pääsyä täytyy anoa ja yhteydet ovat varsin rajalliset. Vankila voi aiheuttaa niin sanottua digisyrjäytymistä, jos vanki jää tuomiota istuessaan yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Iso osa palveluista on sähköisessä muodossa ja pelkkä pankkitunnuksien hankkiminen ja niiden käytön osaaminen on tärkeä taito.

Osalla vangeista erilaisten palvelujen käyttöön on korkea kynnys jo muutenkin. Sen lisäksi omien asioiden hoitaminen laskujen maksusta, työpaikan, koulupaikan ja asunnon hankkimiseen tapahtuu sähköisesti.

Lue myös: Hämeenlinnan uuden naisvankilan rakentaminen alkoi – Vankien syrjäytymistä ehkäistään digiselleissä (8.5.2019)

Eristysvangit meren pohjaan

Vaikka Hämeenlinnan naisvankilasta tulee digivankiloiden lippulaiva, virtuaalilaseja on kokeiltu jo korkean turvaluokituksen vankiloissa Turussa ja Riihimäellä. Tampereen yliopisto on luonut virtuaalimetsän, johon voivat päästä esimerkiksi paljon eristysoloissa aikaa viettävät pelkääjävangit tai vangit, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoituksia.

–  Jos on esimerkiksi levottomuutta ja aggressiivisuutta, tämä on keino purkaa paineita tai rauhoittua. Metsä on ympäristö, jolla on rentouttava ja rauhoittava vaikutus.

Vankiloissa kokeillaan jo kahta muutakin virtuaaliympäristöä, joista toisessa seikkaillaan meren pohjassa ja toinen simuloi kiipeilyä.

Myös vankityö muuttuu digimyllerryksessä. Se on perinteisesti ollut esimerkiksi armeijan vaatteiden huoltoa, rekisterikilpien tekoa tai ruuvipajalla työskentelyä. Nyt Turussa ja Helsingissä on kokeiltu jo sitä, että vangit toimivat tekoälyn opettajina, ja samaa kokeillaan tänä vuonna jo Riihimäellä ja Sukevalla.

Lisäksi kaikissa Suomen vankiloissa voi opiskella nettikurssia tekoälyn perusteista.

Karvalakkimalleja erilaisista palveluista

Uudessa naisvankilassa jokaisesta sellistä löytyvillä päätteillä pääsee esimerkiksi koulujen, oppilaitosten, virastojen, Kelan, pankkien ja sanomalehtien nettisivuille sekä päihdekuntoutukseen ja terveyteen liittyville sivuille. Puolakan mukaan esimerkiksi sanomalehtien nettisivuista voidaan tarjota karvalakkimalli, jossa ei pääse esimerkiksi käymään keskustelua juttujen kommentointipalstoilla eivätkä sivuston ulkopuolelle vievät linkit toimi.

–  Pääte on kuntoutumisen ja opiskelun työväline. Digitaitojen oppiminen on tärkeää rikoksentekijöiden oman elämän kannalta, mutta myös ympäröivän yhteiskunnan etu. Ympäröivä yhteiskunta kärsii, jos vangit syrjäytyvät, Puolakka sanoo.

Puolakka vakuuttaa, ettei älyhanketta tehdä turvallisuuden kustannuksella. Turvallisuus on ehkä tärkein kysymys digitalisoinnissa, sillä rikoksia tehdään vankilasta käsin jo nyt esimerkiksi piilotettujen puhelinten ja jopa teksti-tv:n avulla. Puolakan mukaan Euroopan maissa on jo kokeiltu vastaavaa menestyksekkäästi.

–  Tähän haetaan valmista ratkaisua, ja nämä turvallisuusratkaisut täytyy olla mietitty ja hyvin ratkaistu. Vangeissa on varmaan hakkeritaitoisia ja hyvinkin taitavia tyyppejä. Mutta aika taitava saa olla, että pääsisi tekemään yhteydellä kohtalokasta harmia. STT

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic