Lounais-Häme

Vanhempien kannattaa lisätä nuorten vapauksia askel askeleelta – Lapsen itsenäistyminen on vanhemmille usein vaikea paikka

Päihteidenkäyttöön tai koulunkäynnin laiminlyömiseen pitää aikuisten aina puuttua.
Teini-ikään osuvat ihmiselämän nopeimmat ja suurimmat muutokset niin kehossa kuin tunne-elämässä. Aikuisen tehtävä on kestää nuoren kuohut. Kuva: Pekka Rautiainen
Teini-ikään osuvat ihmiselämän nopeimmat ja suurimmat muutokset niin kehossa kuin tunne-elämässä. Aikuisen tehtävä on kestää nuoren kuohut. Kuva: Pekka Rautiainen

Oman lapsen itsenäistyminen on vanhemmille usein vaikea paikka. Itsenäistyminen ja irtiotto vanhemmista ovat kuitenkin välttämättömiä nuoren kehityksen kannalta. Murrosikäinen tarvitsee tilaa, mutta myös rajoja.

Osalle vanhemmista tilan antaminen on vaikeaa, kun taas osa antaa sitä teineille joskus liikaakin, kertoo Väestöliiton asiantuntija Eeva Lehtinen.

– Jos vanhemmat ovat kovin huolissaan, että nuorelle käy jotakin, vapautta voi olla hankala antaa. Jotkut vanhemmat sen sijaan eivät halua tuottaa nuorelle pettymyksiä ja välttelevät konflikteja. Nuori voi myös näyttää niin aikuiselta, että hänen unohdetaan tarvitsevan edelleen myös rajoja, Lehtinen kuvailee.

Murrosikäisen kehityksen kannalta parhaiten toimii vähitellen lisääntyvä vapaus.

Teini saa itse päättää ulkonäöstään

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen muistuttaa, että on asioita, joista nuorella on oikeus päättää itse. Tällaisia ovat esimerkiksi mielipiteet, oma ulkonäkö, oman huoneen sisustus, musiikkimaku ja erilaisten tunteiden ilmaisu. Nuorella on oikeus olla myös vihainen, surullinen, ärtynyt tai tylsistynyt.

On myös asioita, joihin vanhemman on ehdottomasti puututtava ja joista vanhemmalla on aina viime kädessä vastuu. Satuli-Kukkosen mukaan tällaisia asioita ovat esimerkiksi itsensä vahingoittaminen, toisten ihmisten henkinen tai fyysinen loukkaaminen, päihteidenkäyttö ja koulunkäynnin tai perustarpeiden, kuten syömisen, laiminlyöminen.

Tietyistä asioista erilaisilla perheillä on erilaisia käytäntöjä ja sääntöjä: kotiintuloajat, kotityöt, puhelinlaskut, oman huoneen siivous, pelaamiseen tai internetissä surffailuun käytetty aika, kavereiden tapaaminen, seurustelukumppaneiden yöpyminen, harrastuksiin osallistuminen, viikko- tai kuukausirahat, ja niin edelleen.

– Näiden osalta parhaaseen tulokseen päästään yhteisillä neuvotteluilla.

Aikuisen tehtävänä on kestää nuoren kuohut

Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin teini-iässä. Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu, ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman, ja suhde muihin, erityisesti omiin vanhempiin, muuttuu merkittävästi.

–   Nuorella ei ole valmista mallia siitä, millaiseksi suhde vanhempiin pitäisi muodostaa. Toisaalta hän haluaisi olla lähellä vanhempia ja toisaalta hyvin kaukana heistä. Tämä etäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita näkyy nuoren käytöksessä usein tunteiden ailahtelevuutena ja vanhempien haastamisena, Satuli-Kukkonen sanoo.

Satuli-Kukkosen mukaan vanhemmille oman lapsen myllertävien tunteiden vastaanottaminen voi olla vaikeaa. Aikuisen tehtävänä on kuitenkin kestää nuoren kuohut.

Monesti teini-ikäiset haluavat olla jotakin muuta kuin mitä vanhemmat heiltä odottavat. He saattavat alkaa käyttäytyä jopa päinvastaisella tavalla kuin vanhempansa. Epävarmuus omasta ulkomuodosta voi näyttäytyä Satuli-Kukkosen mukaan ”äärimmäisyyksien tavoitteluna” pukeutumisessa, kampauksissa tai meikkaamisessa.

Satuli-Kukkonen huomauttaa, että nuoret irtaantuvat vanhemmistaan eri tavoilla ja eri aikaan. Muun muassa temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat tähän. STT

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic