Lounais-Häme

Värjärillä on joulu keskellä kesää – Lankojen värjääminen kasveilla on kuin yllätyspaketti

Lankojen värjääminen kasveilla on kuin jouluinen yllätyspaketti. Etukäteen ei koskaan tiedä, mitä sieltä tulee.
Kasveilla värjättäessä sävyt ovat maanläheisiä, usein keltaisen, vihreän ja ruskean vivahteita. Marjatta Koivisto (edessä) ja Maarit Kaija ripustavat nokkosella värjättyjä lankoja kuivumaan. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kasveilla värjättäessä sävyt ovat maanläheisiä, usein keltaisen, vihreän ja ruskean vivahteita. Marjatta Koivisto (edessä) ja Maarit Kaija ripustavat nokkosella värjättyjä lankoja kuivumaan. Kuva: Lassi Puhtimäki

Rannan täydeltä höyryäviä patoja. Padoissa keitoksia, joita ei ole ruuaksi tarkoitettu. Tulisijojen savusta on tehty etukäteen ilmoitus pelastuslaitokselle, jottei kukaan vahingossakaan ilmoita tulipalosta Wahren-opiston mökillä.

Aikuisten hikinen ja nokinen työleiri, voisi äkkinäinen kuvailla touhua, joka aikuisopiston kasvivärjäyskurssilla elokuisena viikonloppuna tuottaa kilokaupalla kasveilla värjättyä lankaa erilaisiin tarpeisiin — jos kovalla vaivalla värjättyjä lankoja ylipäätään raskii käyttää.

Pohjatyöt jo alkukesällä

Ennen kuin toisiinsa sointuvat lankavyyhdit on saatu naruille kuivumaan, on töitä tehty tunteja ja vaivaa laskematta. Pohjatyö on tehty jo alkukesästä, kun värikasvit on kerätty ajoissa talteen parhaan tuloksen takaamiseksi. Tuloksen, josta ei koskaan voi etukäteen olla varma.

– Ainakin vihreät kasvit on kerättävä mielellään ennen juhannusta, että väri olisi voimakkaimmillaan, kertoo kurssia vuosien kokemuksella opettava Karita Stenfors-Selkälä.

– Joskus voisi kyllä kokeilla keräämistä juhannuksen jälkeenkin ja katsoa, miten se vaikuttaa lopputulokseen, miettii kurssilla lankoja värjännyt forssalainen Kristiina Setälä, joka tänä kesänä osallistuu jo kolmatta kertaa kasvivärjäyskurssille.

Toki poikkeuksia keräysajoissakin on. Esimerkiksi kuusen- ja männynkävyistä parhaan värin saa maassa vähintään vuoden lojuneista. Haittaa ei ole siitäkään, jos kävyt ovat ehtineet makoilla maassa useammankin vuoden. Pietaryrtti puolestaan on parhaimmillaan vasta elokuussa.

Tuoretta kasvia tarvitaan 1,5—2 kiloa sataa lankagrammaa kohti, joten ihan pienistä keräysmääristä ei koko kurssin tarpeisiin riitä.

Kata Puupponen siivilöi värinsä värjäysliemeen luovuttaneet voikukat pois lankojen tieltä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kata Puupponen siivilöi värinsä värjäysliemeen luovuttaneet voikukat pois lankojen tieltä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kotikeittiössäkin on värjärille aarteita

Vaikka kasveilla värjääminen on ekologista ja tarveaineita löytyy helposti, ei mitä tahansa kasveja saa noin vain kerätä. Esimerkiksi kanervia voi kerätä vain maanomistajan luvalla, eikä koivujakaan saa lähteä riipimään mistä tahansa.

Nokkela värjäri säästää kotikeittiössään syntyvää materiaalia. Sipulinkuoret, avokadon siemenet ja porkkanan naatit ovat värjärille aarteita. Tosin sipulia kuorimalla joutuu kotikeittiössä itkemään melkoisesti ennen kuin sadan lankagramman värjäämiseen saa kerättyä saman verran sipulinkuoria.

Värien kiinnittämiseen eli purettamiseen käytetään esimerkiksi alunaa, viinikiveä tai rautaa. Kemikaalit eivät ole vahingollisia ympäristölle, sillä suurin osa niistä imeytyy lankoihin. Kasvien keittämisestä syntyy vain maatuvaa jätettä.

Värjäykseen kuluu paljon vettä

Pyhäjärven rannassa värjääminen on helppoa, koska vettä riittää. Sitä kuluu paitsi väriliemien keittämiseen myös värjättyjen lankojen useisiin huuhtelukertoihin. Voipa vedestä nauttia kuuman padan ääressä ja auringon paahteessa hikoileva värjärikin, jos malttaa jättää langat hetkeksi käsistään.

Sen verran hauskaa ja kiinnostavaa puuhaa kasveilla värjääminen on, että jokaisen kurssin aikana yleisöä käy opiston rannassa ihmettelemässä ja ihailemassa varsinkin lopputulosta. Värit ovat maanläheisiä ja sointuvat toisiinsa, oli niiden tuottamiseen käytetty kasveja tai sieniä.

– Jos haluaa lankoihinsa kovia värejä tai kirkkaita perusvärejä, kasvivärjäyksellä ne eivät onnistu. Eläinperäisellä kokenillilla saa korallinpunaista tai violettia sen mukaan, mitä apuaineena on käytetty. Oranssia saa krappia käyttämällä ja punapuulla voimakasta punaista, Stenfors-Selkälä kertoo.

Voimakasta violettia väriä saadaan sinipuulla, kokenililla puolestaan syntyy aniliininpunaista tai violettia sen mukaan, mitä apuainetta käytetään. Kuva: Lassi Puhtimäki
Voimakasta violettia väriä saadaan sinipuulla, kokenililla puolestaan syntyy aniliininpunaista tai violettia sen mukaan, mitä apuainetta käytetään. Kuva: Lassi Puhtimäki

Samassa liemessä erilaisia sävyjä

Lanoliini eli villan rasva on hyvä ominaisuus, mutta värjäyksessä rasva estää väriä tarttumasta kunnolla lankaan. Kaupan teollisesti pestyihin lankoihin värit tarttuvat hyvin. Uteliaisuus ajaa värjärin kokeilemaan, esimerkiksi puukuitu tencelillä vahvistettu kotimaisen tilan sukkalanka saattaa yllättää.

Värjäyksen lopputulokseen vaikuttaa paitsi käytetty värikasvi myös se, onko värjäysliemi keitetty rauta- vai alumiinipadassa. Myös värin kiinnitysaine vaikuttaa tulokseen. Erilaisia sävyjä syntyy samassa liemessä, kun pohjalankana käyttää valkoista tai harmaata lankaa.

Kun langat on saatu värjätyiksi, pitää niistä vielä koota lankakartat. Pohjalanka, sen väri, käytetty kasvi, kiinnitysaine ja se, onko kyseessä jälkiväri. Siinä perustiedot, jotka auttavat muistamaan, mitä tuli tehdyksi.

– Jossain vaiheessa kirjanpito kuitenkin on aina sekaisin, Kristiina Setälä naurahtaa.

Jutun kuvat ovat Wahren-opiston kurssilta viime kesältä.

Värjäämisen jälkeen langat huuhdellaan. Järvivedellä homma käy helposti, toteaa Maarit Kaija. Kuva: Lassi Puhtimäki
Värjäämisen jälkeen langat huuhdellaan. Järvivedellä homma käy helposti, toteaa Maarit Kaija. Kuva: Lassi Puhtimäki

Juttu on julkaistu Forssan Lehden Kesälehdessä 2020. Pääset lukemaan lehden vapaasti tästä.

Mikä kasvi, mikä väri

Yleisesti käytettäviä värikasveja ja niistä saatavia värejä ovat esimerkiksi

Kävyistä punaruskeaa

Suopursusta keltaruskeaa

Kun väriaineet ovat luonnosta, valmiit langat sulautuvat luontoon. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kun väriaineet ovat luonnosta, valmiit langat sulautuvat luontoon. Kuva: Lassi Puhtimäki

Pietaryrtistä kirkasta keltaista

Veriseitikistä tiilenpunaista

Puiden lehdistä keltaista

SIpulin kuorista voimakasta ruskeankeltaista

Kanervasta voimakasta keltaista, rautapadassa vihreää

Nokkosesta vaaleankeltaista

Porkkanan naateista rusehtavan keltaista

Lakastuneesta kielosta aprikoosiin vivahtavaa

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic