Lounais-Häme

Vedenkorkeus tarkempaan syyniin

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksessä sovittiin kuudesta suosituksesta tulva- ja kuivuusriskien vähentämiseksi.

Noudatettavat suositukset painottuvat Tammelan Pyhäjärven säännöstelyyn, koska suurin haitta nykyisestä säännöstelystä osuu kesäkuukausina Pyhäjärvelle. Ranta-asukkaita huolettaa se, että Kuhalankosken voimalaitoksesta juoksutetaan vettä niin että matala järvi kuivuu.

 

Kesä-heinä-elokuussa vedenkorkeus pyritään jatkossa pitämään lähellä Kuhalankosken padotuskorkeutta 96,60 säännöstelyluvan sallimaa juoksutuksen vaihteluväliä hyödyntäen, jotta järven vedenpinta ei pääse pahasti laskemaan kesän mittaan.

-Tarkoitus on viiden vuoden aikana testata, riittääkö se, sanoo Hämeen ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Merja Suomalainen.

Tavoitteena on parantaa sekä varautumista kesän ja alkusyksyn kuivuuteen että turvata riittävät virtaamat myös Loimijoessa.

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen kolme ensimmäistä suositusta koskee Pyhäjärven säännöstelyä, neljäs suositusten tarkistamista viiden vuoden välein, viides viestintää vesistöennusteiden avulla ja kuudes tulvakartoituksen jatkamista Loimijoen alajuoksulla.

 

Säännöstelysuosituksilla ei pyritä vuositasolla muuttamaan Pyhäjärven vedenkorkeuksia, vaan sopeutumaan nykyisen säännöstelyluvan puitteissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan veden kiertokulun rytmin muuttumiseen.

Jatkossakin kevättulviin varautuminen tapahtuu säännöstelyluvan mukaisesti maaliskuun alun lumen vesiarvon perusteella ja varautuminen eli ns. kevätkuoppa tehdään huhtikuun alkuun mennessä. Kevättulvan jälkeen Pyhäjärven vedenkorkeus nostetaan kesäkorkeuteen siten, että Kuhalankosken padotuskorkeutta ei ylitetä kuin tilapäisesti. Mallien mukaan tämä onnistuu.

Suomalainen toteaa haasteeksi mutta mahdolliseksi kesävedenkorkeuden saavuttamisen, vaikka kevättulva tulisi aiemmin kuin normivuosina.

Syksyllä ja loppuvuodesta Pyhäjärven säännöstelyssä varaudutaan säännöstelyluvan mahdollistamalla tavalla sekä tulviin että kuivuuksiin.

Vesivoimalaitosten juoksutuskäytännöillä voi paikallisesti vaikuttaa jossain määrin vedenkorkeuksiin voimalaitosten ylä- ja alapuolella. Pyhäjärven vaikutus alajuoksun tulvatilanteisiin on pieni.

Suomalainen myöntää, että Pyhäjärven säännöstelyn juoksutusohje ei aina oikein taivu vaihteleviin luonnonolosuhteisiin, mutta sillä voi pärjätä. Esimerkiksi vedenpinnan tavoitekorkeus 20.5. on luvassa 96,95, mutta siihen ei ole mahdollisuuksia kevään ollessa aikaisessa.

Suomalainen on juoksutusselvityksen kompromissiin tyytyväinen. Luvan muuttaminen vaatisi hakijan ja olisi työläs prosessi.

Suositusten noudattamiseen ovat sitoutuneet Kuhalankosken patoa hoitava voimayhtiö ja perkausyhtiö, joka omistaa luvan.

 

Vedenkorkeuden seurantaa on kehitetty viime vuosina. Kuhalankosken padon alapuolelle Forssan keskustaan on syksyllä 2015 saatu yksi vedenkorkeushavaintoasema. Reaaliaikaisten juoksutustietojen myötä myös vesistömallin ennusteet ovat tarkentuneet merkittävästi, mikä helpottaa vaihtelevien vesitilanteiden ennakointia ja hallintaa.

Juoksutusta ei voi Kuhalankoskesta laittaa kokonaan kiinni, koska oikein kuivana aikana suurin osa Loimijoen vedestä on peräisin Pyhäjärvestä.

Tänä vuonna on lokakuusta alkaen satanut Etelä-Suomessa runsaasti. Loimijoen vesistön latvoilla sijaitsevan Liesjärven ja Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat nousseet kevättulvalle tyypillisiin lukemiin. Ennusteiden mukaan niiden pinnat pysyvät tulvakorkeuksissa ainakin vuodenvaihteeseen saakka. Loimijoen vesistön alajuoksulla suuret talvivirtaamat lisäävät sekä hyyteen että jääpatojen aiheuttamaa tulvariskiä.

Juoksutusselvityksen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla ja yhteistyössä lupien haltijoiden, kuntien, muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. FL

 

Uusimmat