Lounais-Häme

Vedet ovat vieläkin poikkeuksellisen alhaalla – Jäillä liikkumisessa tarvitaan edelleen malttia

Päijänne on alimpana sitten vuoden 1947. Jäät ovat vielä monin paikoin heikkoja.
Jäätilanne on heikko koko maassa. Kuva: Jami Jokinen

Järvien vedenkorkeudet ovat Etelä-Suomessa pysyneet selvästi keskimääräistä alempana ja Hämeessä vedenkorkeudet ovat paikoin jopa poikkeuksellisen alhaalla.

Vedenkorkeuden muutokset ovat hitaita niin kauan kuin säätila säilyy pakkasella ja sateet tulevat lumena.

Ely-keskuksen mukaan Päijänne on ajankohtaan nähden alimmalla tasollaan säännöstelyn aloittamisen jälkeen ja alimpana sitten vuoden 1947. Vedenkorkeus on Asikkalassa 55 senttiä ajankohdan keskiarvotason alapuolella.

Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on yli puoli metriä alle keskiarvotason, vaikka Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu kesästä lähtien. Tammelan Liesjärvessä vedenkorkeus on 30 cm ja Pyhäjärvessä 15 cm keskiarvotasoa alempana.

Etelä- ja Lounais-Suomessa myös jokien virtaamat ovat osin tavanomaista pienempiä.

 

Järvien jään kokonaispaksuus on Etelä-Suomessa kasvanut hiukan vuodenvaihteesta, mutta osa kasvusta selittyy heikolla kohvajäällä, joka ei kanna kuten teräsjää. Jään päälle on monin paikoin kertynyt myös vettä ja loskaa.

Maan eteläosassa jäätä on pääosin vasta 10–20 senttiä ja erot vesistöjen eri osissa ovat suuria.

Etelän suurilla järvillä selkävedet ovat edelleen paikoin sulia.

Lumisateet heikentävät jäänkasvua ja vaikeuttavat heikkojen jäiden alueiden erottamista. HäSa

 

 

 

 

 

Uusimmat