Lounais-Häme Jokioinen

Venäläisiltä varastettu makasiini ja oma kummitus – Jokioisten kartanon alue on täynnä tarinoita

Jokioisten kartanon alue on täynnä kiehtovaa historiaa – ­tai ainakin tarinoita.
Kartanosta kunnaksi -kierrosten aikana Jokioisten kartanon alueella havisivat sekä historian että puiden lehdet Mauri-myrskyn puhallellessa.

Osa on varmistettua historiaa, osa mennee enemmän hyvän tarinan puolelle.

Mutta ainakin Jokioisten kartanon alueelta riittää paljon kerrottavaa.

Nämä tarinat selvästi myös kiinnostavat. Opastetut Kartanosta kunnaksi -kierrokset kartanolla vetivät lauantaina satoja kävijöitä historialliseen pihapiiriin.

– Tuntuu, etten ehtinyt kertoa teille paljon mitään, Lounais-Hämeen oppaiden Anja Mikkola totesi kierroksen päätteeksi.

Mutta jotain kuitenkin.

 

Kartanon puistoa koristavat komeat, vanhat tammet.

Esimerkiksi sen, että kartanorakennuksia on itse asiassa ollut alueella kolme.

Ensimmäinen kartanoista rakennettiin 1600-luvun alussa lähelle Loimijoen rantaa. Siitä ei ole jäljellä edes peruskiveä. Kuten ei ole myöskään toisesta kartanosta, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen kartanon etupihan kohdalla.

Uusimman, tälläkin hetkellä pystyssä olevan kartanorakennuksen rakennutti Ernst Gustaf von Willebrand. Työt aloitettiin vuonna 1794, ja rakentaminen kesti neljä vuotta.

 

Von Willebrandin perua on myös “Jokioisten symboli”, kuten Mikkola sitä kuvaili, eli punainen tapulimakasiini. Tarina kertoo, että tapulimakasiini sijaitsi alun perin Humppilassa, mutta von Willebrand kumppaneineen vohki sen.

– Makasiini toimi venäläisten viljavarastona. Von Willebrand, kartanon rengit ja muut alaiset keräsivät mukaan olkia, roskapuuta ja viinaa. He juottivat makasiinia vartioineet sotilaat humalaan, purkivat makasiinin ja lastasivat sen jonkinlaisille kärryille. Tilalle ladottiin oljet ja roskapuut, jotka sytytettiin palamaan, Mikkola kertoi.

Näin venäläiset luulivat itse humalassa polttaneensa rakennuksen, eivätkä kehdanneet sitä kertoa kellekään.

– Sitä ei tiedä, onko tarina totta, mutta von Willebrandin opportunistisen asenteen tuntien se kuulostaa ihan mahdolliselta, Mikkola naurahti.

Von Willebrand rakennutti alueelle myös useamman muun rakennuksen sekä toi Turun Ruissalosta kaksi tammea, jotka ovat yhä yli 200-vuotiaina pystyssä kartanon takapihalla.

Senaatti-kiinteistöjen omistamat tilat Jokioisten kartanossa ovat nyt tyhjillään.

 

Opaskierros päättyi itse kartanolle, jonka ovet olivat harvinaisesti auki kaikille.

– Missäs huoneessa se Harmaa rouva olikaan? kuului kyselyä.

Anja Mikkola osasi kertoa, että kahdessa ylemmän kerroksen ikkunassa rakennuksen lounaiskulmassa Jokioisten oma haamu on aina välillä kuulemma vilahdellut.

Se, ketä Harmaan rouvan seurana kartanolla tulevaisuudessa liikkuu, on vielä auki. Rakennus on ollut tyhjillään siitä asti, kun Luonnonvarakeskus muutti tiloista viime vuonna.

Tilat omistaa tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöt. FL

Uusimmat