Vene- ja uintiväylät auki

Vene suuntaa Rauhaniemen nokan rannasta kohti kauempana siintävää kaislikkoa. Tarkoitus on poistaa kaisloja yhteensä muutaman aarin verran ja läjittää ne kuivalle maalle.

Pian veneen reunasta kaislaleikkuri jo ahmii veneväylän vasenta reunaa, leventäen veneen kulkutilaa.

Kesäkuun kääntyessä heinäkuuksi alkaa myös vesikasvien niittokausi.

Kunnat ovat vastuussa laajoista, kuntien omistuksessa olevien yhteisten rantojen niitoista, mutta myös yksityishenkilöt voivat omassa mökkirannassa toteuttaa pienimuotoista niittoa, vinkkaa Tammelan Pyhäjärven–Kuivajärven Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Lindroos.

-Nyt on sopiva aika niitolle, kun linnut poikasineen eivät ole enää nurkissa, Lindroos sanoo.

-Talvellakin pystyisi vesikasvillisuutta niittämään, mutta parhaiten kasvustoa pystyy kurmuuttamaan heinä–elokuussa.

Pelisäännöt vesikasvien niittämisessä ovat selvät: laajoihin ja koneellisiin niittoihin tarvitaan lupa, joka on haettava kuukausi etukäteen. Tällöin pitää olla valmiina suunnitelmat kaislan nostosta, kuljetuksesta ja läjityksestä.

Omalla mökkirannalla tehdyt pienimuotoiset niitot eivät kuitenkaan ole luvanalaisia toimenpiteitä.

-Isoilla niitoilla pyritään estämään rannan karkaaminen. Omaa mökkirantaa voi duunata, jotta uinti- tai veneväylän saa paremmin auki, Lindroos selventää.

Tavanomaisesti pienimuotoisessa niitossa on kyse muutaman aarin kokoisen alueen niitosta.

-Hehtaarin kokoiselta alueelta tulee kaislaa 5 tonnia, aarilta vain 50 kiloa.

Tammelan Pyhäjärven–Kuivajärven Suojeluyhdistyksellä on sähkökäyttöinen niittoleikkuri, jota se vuokraa paitsi omille, myös muiden järvien suojeluyhdistysten jäsenille. Lindroos kertoo, että kyseinen laite on tarkoitettu nimenomaan veneväylän tai pienen uimapaikan aukaisuun, eikä sillä voida poistaa kaisloja isommilta alueilta.

Lindroosin mukaan myös ensikertalainen onnistuu kyllä oman mökkirantansa kaislanniitossa.

-Hankalinta voi olla kaislojen saanti rantaan, joten liian isoa urakkaa ei kannata itselleen ottaa, jotta kaislat saa kotiutettua. Missään nimessä kaisloja ei saa jättää laattana järvelle ajelehtimaan, Lindroos huomauttaa.

Mökkirannalla niittäessä kannattaa keskittyä vain pinnan päälle nousevien ilmaversoisten kasvien, kuten järviruokojen, järvikaislojen ja järvikortteen niittämiseen.

-Kelluslehtiset ja uposkasvit taas ovat vaikeampia lajeja niittää. Niiden niittäminen saattaa jota muuttaa järven tilannetta nopeammin, sillä kasvit saattavat levitä yllättävästi, Lindroos varoittaa.

Kelluslehtiset kasvit kuten lumme, ulpukka ja uistinvita kasvavat usein niittämisen jälkeen takaisin vahvan, ravinnepitoisen juurakkonsa avulla. Ahvenvitan, vesiruton ja karvalehden kaltaiset uposkasvit taas lisääntyvät verson palasista, jolloin niitto voi kiihdyttää niiden kasvua.

Laajoista niitoista, joilla pyritään estämään lahdelmien umpeenkasvua, vastaa kunta. Tammelassa kunnan niitot tehdään kunnan ja yhteisessä käytössä olevilla rannoilla ensimmäisen kerran viikoilla 27 ja 28. Toisen kerran Tammelassa niitetään viikoilla 34 ja 35.

Kunnan niitot urakoitsee tänä vuonna Hämeen vesiniitto. _FL