Lounais-Häme

Ahvenanmaalla ja Forssan seudulla on yllättävän paljon yhteistä

Asukasluvultaan suunnilleen Forssan seudun kokoisella Ahvenanmaalla on rikas historia. Ahvenanmaasta ja sen maakuntakeskuksesta Maarianhaminasta kävivät nauttimassa myös Forssan Lehden lukijamatkalaiset.
Forssan Lehden lukijamatkalaiset tutustuivat Ahvenanmaalla muun muassa restauroituun Kastelholman linnaan, jonka yläosista avautuvat myös upeat näköalat. Kuva: Sami Koljonen
Forssan Lehden lukijamatkalaiset tutustuivat Ahvenanmaalla muun muassa restauroituun Kastelholman linnaan, jonka yläosista avautuvat myös upeat näköalat. Kuva: Sami Koljonen

Ahvenanmaassa ja Forssan seudussa on yllättävän paljon samaa: Molemmissa paikoissa suurimpia työllistäjiä ovat perinteisesti olleet isot tehtaat sekä maatalous. Sittemmin satsauksia on pyritty tekemään myös matkailuun, jonka saralla Ahvenanmaan suurena etuna on oiva sijainti laivareittien varrella.

Yhteistä on sekin, että seudun ainoan kaupungin keskustassa on panostettu vahvasti puistoihin ja puistomaisuuteen.

Asukkaita Ahvenanmaalla on suunnilleen saman verran kuin Forssan seudullakin. Erona vain on se, että kun Lounais-Hämeessä asukasluvun trendi on laskeva, Ahvenanmaan ja etenkin Maarianhaminan väkimäärä kasvaa. Vielä Forssan seutu on kuitenkin edellä parilla kolmella tuhannella asukkaalla.

– Vielä muutama vuosi sitten sitä olisi pidetty utopistisena ajatuksena, mutta jos mitään kummallista ei tapahdu, väkilukumme nousee yli 30 000:n ensi tai sitä seuraavana vuonna, Forssan Lehden lukijamatkalla paikallisoppaana toiminut Riitta-Liisa Eriksson kertoi.

Lue tästä juttu Vesilahden lukijamatkasta.

Yhteistä seuduilla on sekin, että molemmilla on rikas historia ja kulttuuritarjonta.

Konkreettisin esimerkki Ahvenanmaan pitkästä historiasta keskeisenä paikkana on 1300-luvun lopulla rakennettu Kastelholman linna, missä vuosisatojen varrella vieraili useampi Ruotsin hallitsijakin. Pidettiinpä vielä muutamaa vuotta aiemmin Ruotsi-Suomen kuninkaana toiminutta Eerik XIV:tä lyhyesti linnassa jopa vankina.

Oma lukunsa Ahvenanmaan historiassa on Bomarsundin linnoituksella, jonka venäläiset rakennuttivat 1800-luvun alussa vahvistaakseen länsirajaansa. Ahvenanmaan suurin rakennus kuitenkin tuhoutui niin sanotussa Oolannin sodassa vuonna 1854, eikä jäljellä ole kuin rauniot.

 

Maarianhaminan historia on Kastelholman linnaan verrattuna lyhyt, sillä se perustettiin vuonna 1861, muutamaa vuotta aiemmin kuin Tammela. Eriksson kuvailee Maarianhaminaa ”keisarilliseksi kaupungiksi”, sillä nimensä kaupunki on saanut Venäjän keisarin Aleksanteri I:n puolison, Maria Aleksandrovnan mukaan.

Maarianhaminan kaupunkikuvassa on samoja piirteitä kuin manner-Suomen kaupungeissakin, mutta suuria erojakin on. Rakennukset ovat Maarianhaminan keskustassa hyvin matalia ja arkkitehtuuri vaihtelevaa. Sataman lähellä olevalla Södragatanilla voi esimerkiksi katsella Suomen ensimmäisen rakennusmestarin Hilda Hongellin suunnittelemia pitsihuviloita.

– Yhteensä Hongell suunnitteli näitä taloja noin sata. Niistä osa purettiin 1950–1960-luvuilla, mutta nyt lopuista pidetään hyvää huolta, Eriksson kertoi.

Samalla alueella on myös muun muassa Tampereen tuomiokirkon piirtäneen Lars Sonckin suunnittelemat merenkulkuopisto sekä alppimaja. Historian havinaa saa myös kulkemalla meren rantaan Sjökvarteretille eli Merikortteliin, missä voi historiallisten rakennusten seassa esimerkiksi katsella veneenveistoa.

Suurin ero Forssan seudulla ja Ahvenanmaalla on tietysti se, että saarista koostuvalla maakunnalla on itsehallinto-oikeus. Mutta eroa on kuitenkin myös kuntapolitiikassa.

– Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa. Niistä pienin on Sottungan kunta, jossa on viimeisen tietoni mukaan 94 asukasta, Eriksson kertoi. FL

Näkoislehti

26.9.2020

Fingerpori

comic