Lounais-Häme

Verotettavien tulojen kärkikolmikossa yllätysnörtti - Supercell herutti jälleen mojovan potin verokarhun kirstuun

Helsinki
01.11.2018, 15:51

Talous

Supercellin kärkisijat verotettavien ansio- ja pääomatulojen listalla eivät yllätä ketään, mutta jo kolmossijalta löytyy yllätysnimi: Alexander Daniel Hanhikoski. Hanhikoskella oli viime vuonna verotettavia ansio- ja pääomatuloja yli 24,6 miljoonaa euroa.
Hanhikoski on rahansiirtopalveluyritys Bittisiirron perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on syntynyt vuonna 1986.
Bittisiirron tarjoama Pikasiirto-palvelu mahdollistaa rahan siirtämisen eri pankkien välillä ilman viivettä. Yritys on perustettu vuonna 2014, ja sen kotipaikka on Jyväskylä.
Pikasiirron verkkosivuilla Hanhikoskea kutsutaan kokeneeksi yrittäjäksi, ”joka myöntää olevansa nörtti”. Hän on opiskellut Päivölän matematiikkalukiossa, Aalto-yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa.
Hanhikoski ei ole vastannut STT:n haastattelupyyntöön. Vuonna 2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa hän kertoo, että Pikasiirron alkuvaiheessa hän hoiti siirrot käsin.
– Kolme ensimmäistä kuukautta sain puhelimeeni hälytyksen, kun piti tehdä siirto. Lopulta en pystynyt enää nukkumaan, Hanhikoski sanoo haastattelussa.

”Voittaja ottaa kaiken”

Tuoreet verotiedot kertovat finanssikriisin jälkeisen Suomen talouden rakennemuutoksesta. Nousukauden ja digimurroksen keskellä vuoden 2017 verolistoilla nousevat esille viime vuosien supermenestyjä Supercell ja yrityskaupoilla vaurastuneet yrittäjät, mutta myös esimerkiksi e-urheilijat. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan verotiedot antavat viitteitä digitalouden lopullisesta läpilyönnistä.
– Kaikki nämä ovat aihetodisteita siitä, että tulojen dynamiikka on muutoksessa, eli Winner takes it all (Voittaja ottaa kaiken). Toisaalta näyttää siltä, että tuloliikkuvuus on ilmeisesti kasvanut, Maliranta sanoi.
Nykyään Yhdysvalloissa superrikkaat ovat aiempaa useammin tehneet itse rahansa, eivät esimerkiksi perineet niitä. Malirannan mukaan näyttää siltä, että tämä on nykyään myös suomalainen ilmiö. Havainto on kiinnostava, koska keskustelua on käyty sosiaalisen kierron mahdollisesta vähenemisestä. Maliranta muistuttaa, että nyt puhutaan terävimmästä tulohuipusta. Muutos voi eri tulotasoilla olla erilainen.

Tulokärjessä Supercellin Paananen

Takavuosina Suomen verolistojen terävimmässä kärjessä näkyi paljon pörssiyhtiöiden johtajia ja suuria perintöjä saaneita. Viime vuosina verolistoja on dominoinut supermenestynyt peliyhtiö Supercell. Malirannan mukaan Supercell on merkki siitä, että Suomen talouden reilun vuosikymmenen kestänyt rakennemuutos alkaa purra.
Eniten verotettua ansio- ja pääomatuloa yhteensä sai viime vuonna Supercellin Ilkka Paananen. Hän tienasi verotettavaa tuloa 65,2 miljoonaa euroa. Kakkosena oli saman yrityksen Mikko Kodisoja 57,5 miljoonalla eurolla. Supercellistä löytyy laaja edustus myös alempaa verolistoilta.
Supercell ja supercelliläiset ovat viime vuosina täyttäneet ahkerasti verokarhun kirstua. Esimerkiksi Ilkka Paanaselta kerättiin viime vuonna veroja ja maksuja yhteensä 28,1 miljoonaa euroa. Supercell on viime vuosina maksanut myös vinon pinon yhteisöveroja. Viime vuonna Supercell maksoi yhteisöveroja 125 miljoonalla. Maliranta kuitenkin muistuttaa, että Supercellin vaikutusta kansantalouteen pienentää muun muassa se, että huipputulokset syntyvät vaikkapa metsäyhtiöihin verrattuna pienellä työntekijäjoukolla. Välillisiä työllisyysvaikutuksia on myös vähemmän.

Finanssialalta tuhti veropotti

Tiedot maksetuista yhteisöveroista kertovat muutenkin talouden rakennemuutoksesta. Yhteisöveron maksajien kärjessä on pankkikonserni OP, joka kertoo maksaneensa yhteensä 187 miljoonaa euroa. OP:n perästä löytyvät Nordea,
UPM ja Sampo. Digimurroksen keskellä perinteiset finanssialan ja metsäalan yritykset ovat siis kyenneet uusiutumaan ja luomaan tuloskuntoaan uudelleen.
Maliranta kertoo, että Etlalta on lähiviikkoina tulossa raportti, jonka eräät tulokset antavat vahvistusta verotietojen antamille aihetodisteille.
– Luova tuho on tullut vihdoin takaisin teollisuuteen, ja se on kiihtynyt vuoden 2010 jälkeisinä vuosina.
Murros jatkunee myös tulevina vuosina.
– En halua mitään tuomiopäivää Supercellille ennustaa, mutta kyllähän takavuosina Nokian hengissäsäilymisen todennäköisyys joka vuosi oli korkeampi kuin näiden uusien sankareiden nyt. Ja paperitehtaiden hengissäsäilymisen todennäköisyys oli 1960-70-luvuilla vielä paljon korkeampi, Maliranta sanoi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pikasiirto-hakee-miljoonarahoitusta/7dba92a5-e421-304c-a476-59215507dfba

STT

Kuvat:

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic