Lounais-Häme

Vesiensuojelussa tehostamisen varaa

Arkistokuva.

Vesiensuojelussa on Hämeessäkin tehostamisen varaa.

Hämeessä keskeisiä vesienhoidon kysymyksiä ovat muun muassa rehevöityminen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja vesienhoidon toimeenpanon tehostaminen sekä erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen.

Keskeiset kysymykset antavat viitteitä siitä, mihin vesienhoidossa kiinnitetään erityistä huomiota vuosina 2022–2027.

Vesienhoidon tavoitteena on säilyttää jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään.

 

Hyvän tilan saavuttamiseksi on tärkeää vähentää merkittävästi ravinne- ja kiintoainekuormitusta koko Kokemäenjoen vesistöalueella.

Toimenpiteitä tarvitaan varsinkin maatalouden kuormituksen vähentämiseksi Loimijoen alajuoksulla. Toimenpideohjelmassa on esitetty myös rehevöityneiden järvien kunnostamista, virtavesien elinympäristökunnostuksia, kalankulun edistämistä, valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamista ja säännöstelykäytännön kehittämistä.

Pohjavesien suojelussa erityisen tärkeää on sovittaa yhteen vedenhankinnan turvaaminen ja pohjavesialueiden maankäyttö.

Vesienhoidon keskeisiin kysymyksiin vesienhoitoalueella 2022–2027 kuuluvat myös jätevesihaittojen hallinta, turvetuotannon vesiensuojelun tehostaminen sekä liikenteen ja tienpidon vaikutusten hallitseminen.

 

Jokaisella on nyt mahdollisuus antaa palautetta Itämeren ja vesien hoidon edistämiseksi. Merenhoidosta pyydetään mielipiteitä 16.2. ja vesienhoidosta 9.7. saakka.

Kuulemisaineistona on tarkistettavan vesienhoitosuunnitelman työohjelma, aikataulu ja keskeiset kysymykset. Ne löytyvät sivustolta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Palautetta voivat antaa viranomaiset, kansalaiset, kansalaisjärjestöt, kunnat, toimijat ja muut tahot.

Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Kanta- ja Päijät-Hämeessä on tehty vesienhoitoalueittain yhteenvedot, joihin voi kuulemisessa ottaa kantaa.

 

Loimijoen valuma-alue on viljelyseutua, jonka savipitoinen ja eroosioherkkä maaperä lisää kuormitusta.

Hajakuormituksesta johtuvaa rehevöitymistä on havaittavissa Tammelan Pyhäjärvessä, Kuivajärvessä ja Kaukjärvessä, jotka on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan. Pyhäjärven tilaa heikentää järven mataluus sekä pieni vesitilavuus. Liesjärvi on hyvässä tilassa.

Loimijoen yläosa Forssan seudulla on ELY-raportin mukaan tyydyttävässä kunnossa samoin kuin siihen laskeva Jänhijoki, mutta alaosa suurimpine sivujokineen on välttävässä tilassa. Turpoonjoki on tilaltaan hyvä.

Loimijoen virtaamavaihtelut ovat suuria järvien vähyydestä johtuen. Voimalaitospadot torppaavat kalojen kulkemisen.

 

Hämeen vesistöt ja pohjavedet kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueisiin.

Vesistöjen suurin ongelma on parantuneesta tilasta huolimatta edelleen ulkoisesta kuormituksesta johtuva rehevöityminen. Harmina on yhä monia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoja sekä turvetuotantoa erityisesti Loimijoen valuma-alueella. FL

 

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti