Lounais-Häme

Vesihelmessä kuvataan uimakoulua: Talsoilan Vesihirmut näyttävät pian telkkarissa uimisen mallia

-Hei, otetaan uudestaan, ohjeistaa ohjaaja Lasse Verkko.

Kuusi lasta ottavat asemat ja seuraavat kahden uimaopettajan ohjeita. Pian sukelletaan taas legopalikoita kiinni terapia-altaan pohjassa odottavaan alustaan. Kameramiehet sukeltavat mukana seuraamaan kuinka Vilpu, Venla, Saimi, Joonatan, Iivo ja Vilho rakentavat vedenalaista linnaa.

-Hieno linna sinne syntyy, hihkaisevat uimaopettajat Liisa Ojala ja Wiljam Leinonen kannustukseksi.

Lapset ja uimaopettajat tekevät parhaillaan uimakoulusarjaa Ylen Pikku Kakkoselle. Yhteen kuvauspäivään käytetään 1,5 tuntia, ja sitä tauotetaan tarpeen mukaan. Uiminen ja vähän myös esiintyminen vievät voimia, ja tähdet tarvitsevat ajoittain juotavaa ja välipalaa.

-Lasten ehdoilla tätä tehdään koko ajan, aikuiset toteavat.

Kuvaussession jälkeen lapsilla on raukea olo, mutta viimeiseenkin ottoon riittää kuusikolla vielä hihkuvaa intoa ja energiaa.

 

12 jakson uimakoulusarja on tilattu tuotantoyhtiö Netverkolta ja opetussisällöistä vastaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. Forssaan tiimi päätyi Vesihelmen tilojen sopivuuden vuoksi.

-Täältä löytyi meille vähän erillään oleva rauhallinen paikka eli terapia-allas. Myös ääniolosuhteet ovat täällä hyvät, Verkko toteaa.

Tuotantoyhtiö on aiemminkin tehnyt sisältöjä Pikku Kakkoselle. Parhaillaan ohjelmistossa on saman tuotantoyhtiön 12-osainen Lumijengi eli lasten hiihtokoulu.

Toiseksi opettajaksi ja samalla juontajaksi suostui Vesihelmen uimaopettaja Liisa Ojala.

-Pienen harkinnan jälkeen tosin. Etukäteen minua jännitti esiintyminen, mutta näiden lasten kanssa on todella kiva tehdä töitä. Lapset löytyivät ohjelmaan koululaisuintien kautta.

 

Televisioon tehty uimakoulu etenee niin kuin oikeakin uimakoulu. Ensin totutellaan veteen ja sen ominaisuuksiin, pian uskalletaan kastella kasvot, kohta jo kellutaan ja edetään aina taitavaan sukelteluun asti.

Olohuoneen matolla harjoitellen ja televisiota katsellen ei kuitenkaan uimaan opi.

-Ei, mutta voimme telkkarissa näyttää kuinka kivaa vesi ja uiminen ovat. Tärkeintä on innostaa lähtemään uimahalliin, Ojala toteaa.

Ojalan havaintojen mukaan Forssan seudun lapsilla on melko hyvä uimavalmius ja vesitaito.

-Siitä on kiittäminen kuntien tarjoamia eskari- ja koulu-uinteja. Lapset pääsevät täällä veteen, hän huomauttaa.

Ojalan kokemuksen mukaan ehkä yksi tai kaksi lasta eskari- tai koululuokassa arkailee vettä. Ojala neuvoo, että veteen kannattaa aran lapsen kanssa tutustua vaikka ihan kotisuihkussa. Veden voi antaa valua kasvoille tai kenties puhaltaa kylpyammeessa kuplia.

-Tärkeää on edetä leikin kautta, ei pakottaen, Ojala huomauttaa.

 

Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan henkilö on uimataitoinen, jos hän syvään veteen pudottuaan ja pinnalle päästyään ui yhtäjaksoisesti 200 metriä. Siitä matkasta pitäisi osata uida 50 metriä selällään.

SUH ry:n mukaan Suomessa kuudesluokkalaisista 76 prosenttia ja 15–64-vuotiaista 68 prosenttia on uimataitoisia. FL

 

Oikaisu: Liisa Ojala, ei Leena.

 

 

Fingerpori

comic

Uusimmat