Vesihelmi on jäänyt keikkumaan peräaaltoon – Tulot ja kävijämäärät ovat pysyneet vuosia alle tavoitteiden
Viihdeuimala Vesihelmi ei viime vuonnakaan yltänyt Forssan kaupungin asettamaan 1,09 miljoonan euron tuottotavoitteeseen. Toteutuneet toimintatuotot olivat viime vuodelta 860 000 euroa.
Vesihelmen toimintakulut ovat vuodessa noin 1,8 miljoonaa euroa, joten viime tilikaudelta kertyi lähes miljoonan euron alijäämä. Sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen muistuttaa, että koko sivistys- ja tulevaisuustoimialan talous on kokonaisuutena silti tasapainossa.
Vesihelmessä ja jäähallilla tehdään tänä vuonna energiakatselmus, jolla haetaan säästöpotentiaalia, sellaisia investointikohteita, joista saadaan paras rahallinen hyöty. Kiinteistöpäällikkö Jukka Perälä toteaa, että kaavaillut investoinnit uudempaan tekniikkaan kuten vaikkapa lämmön talteenottoon eivät toteudu vielä tänä vuonna.
– Kysymys on siitä, mikä on kannattava investointi ja mikä ei. Oleellista on se, missä ajassa investointi maksaa itsensä takaisin ja alkaa sitten tuottaa.
Forssan Vesihelmen kävijämäärätavoite on ollut pitkään 185 000 henkeä vuodessa. Viime vuonna tavoitteesta uupui 8000 kävijää. Kävijämäärätavoitteeseen Vesihelmi on viimeksi päässyt vuonna 2005. Kävijöitä on ollut vuosittain 165 000 – 180 000.
Vesihelmen palvelupäällikkö Totti Munck pitää kävijämäärää hyvänä siihen nähden, että seudulta väki ja työpaikat ovat olleet laskusuunnassa.
Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta ja lopun perältä valtuusto saavat vielä miettiä, mikä on Vesihelmen tulevaisuus. Mahdollista on tyytyä nykymalliin tai miettiä keinoja kävijämäärän tai muiden tulolähteiden kasvattamiseen.
– Mitään yllättävää romahdusta ei ole käynyt vaan tasaisen hidasta kehitystä, mutta tavoitteisiin nähden nyt on mietinnän paikka, mitä halutaan tehtävän, Pynnönen sanoo.
– Nykyiset lipunhinnat ovat olleet vajaan vuoden. Se ei kyllä ole se tie, millä tuloja lisätään. Se vaatii uusia toimintoja, uusia tuotteita.
Viihdeuimalan tämän vuoden myynti- ja markkinointisuunnitelma on laadittu pitkälti entisin eväin.
– Toimintaa ja tapahtumia on vuodelle suunniteltu ja niiden ympärille rakennetaan markkinointia. On sesonkiaikojen markkinointia vähän Forssan ulkopuolelle ja paikallisille tiedotusta meidän suunnitelluista toiminnoista ja tapahtumista, Totti Munck sanoo.
– Meidän käyttötalousarvio tiukkenee, koska talousarvio ei saa kasvaa ja tietyt kulut nousevat.
Markkinointi tapahtuu yleensä sähköpostin ja sähköisen markkinoinnin kautta ja ilmoittamalla joissakin julkaisuissa, jotka menevät matkanjärjestäjille ja matkatoimistoille.
– Aika tarkkaan joudumme nykyään miettimään, kun rahat vähenevät, mihin pystytään pieniä panoksia laittamaan, Munck sanoo. Vesihelmessä käy eri yhdistysten bussiryhmiä noin tunnin matkan päästä.
Hallia pyörittää 12 henkeä uinninvalvonnasta ja uimaopetuksesta kassaan ja kahvioon. Päälle tulevat siivoojat ja huoltomiehet.
– Pienemmällä porukalla ei toimintaa pystytä pyörittämään turvallisesti ilman, että koskettaisiin aukioloaikoihin, Munck sanoo.
Parhaillaan Vesihelmi elää vuoden yhtä sesonkia, koulujen talviloma-aikaa. Eniten väkeä käy seudun ulkopuolelta juuri hiihto- ja syyslomien aikaan.
Näin talvilomaviikolla Vesihelmessä käy päivittäin 600–800 ja jopa tuhat henkeä. Toisaalta nyt ovat tauolla tavallisilla viikoilla pidettävät jumpat ja uimakoulut. Matkailijoita käy hiukan myös pääsiäisenä ja vuodenvaihteen tienoilla.
Pieniin sesonkeihin kuuluvat tammikuu ja kesän jälkeen syyskauden alku, jolloin moni aloittaa kuntoilua.
Vesihelmi on huoltotauon vuoksi kiinni tänä vuonna neljä viikkoa 13.7.–11.8. Tauko on tavanomaista viikon pidempi, koska hallissa on tehtävä laattakorjauksia, jotka vaativat kuivumisaikansa.
Lähikuntien koululaisuinneilla on Vesihelmelle iso merkitys, sillä niitä riittää elokuulta toukokuulle. FL
