Lounais-Häme Forssa

Vesijohto ja viemäri vapauttivat naiset – Forssalaistutkija kirjoitti kirjan naisten arjen historiasta

Forssalaistutkija kirjoitti kirjan naisten arjesta Suomessa 1950–1970-luvuilla.
1970-luvulla kodinkoneet alkoivat helpottaa naisten arkea, ja naiset alkoivat siirtyä yhä enemmän työelämään. Vuonna 1975 suomalaisista naisista 65 prosenttia kävi töissä kodin ulkopuolella, Maria Vanha-Similä kertoo kirjassaan. Kuva: Lassi Puhtimäki
1970-luvulla kodinkoneet alkoivat helpottaa naisten arkea, ja naiset alkoivat siirtyä yhä enemmän työelämään. Vuonna 1975 suomalaisista naisista 65 prosenttia kävi töissä kodin ulkopuolella, Maria Vanha-Similä kertoo kirjassaan. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suunnilleen vuosi sitten forssalainen Maria Vanha-Similä lähetti tiivistelmän kirjaideastaan kustannusyhtiö Minervaan. Hän tiedusteli olisiko yhtiöllä kiinnostusta julkaista kirja, joka käsittelee naisten arkea Suomessa 1950–1970-luvuilla.

– Sieltä tuli viidessä minuutissa vastaus, että olisi. Siinä vaiheessa minulla oli tekstiä valmiina vain muutama rivi, Vanha-Similä kertoo.

Aihe oli kuitenkin tuttu jo vuosien ajalta. Siksi materiaalia ja ajatuksia oli jo projektin alussa paljon.

Aihe läsnä jo väitöskirjassa

Ajatus naisten arkeen liittyvän kirjan kirjoittamisesta juontaa juurensa Vanha-Similän väitöskirjaan, jossa hän tutki tehdasyhteisön arkea 1950–1970-luvuilla Finlayson-Forssa oy:n Forssan tehtailla.

– Jo siinä esiin nousi naisten arki. Kun myöhemmin tein tutkimustyötä Suomen maatalousmuseo Saran ruokanäyttelyä varten, hurahdin myös ruokapuoleen. Se linkittyy vahvasti naisten arkeen noina vuosikymmeninä, Vanha-Similä kertoo.

Hänellä oli aina ollut myös ajatus siitä, että olisi hyvä kirjoittaa myös laajemmalle yleisölle pelkän tiedeyhteisön sijaan.

– On aivan mahtavaa kirjoittaa ja tutkia. Joskus pitää ihan nipistää itseään, että voiko olla näin, että minä voin tehdä jotain tällaista.

Toisaalta kirjoittaminen oli myös hampaiden kiristelyä: aika oli usein kortilla, kun kirjaa kirjoitti työn ohella.

Naisten aika kului vedenkannossa

Naisten arki muuttui valtavasti 1950–1970-luvuilla.

1950-luvulla sodasta oli vielä lyhyt aika, ja elettiin puutteen sekä jälleenrakentamisen aikaa. Naisen paikka oli kotona ruokaa laittamassa ja lapsia hoitamassa.

– 1960-luvulla kulttuuri alkoi muuttua, ja 1970-luvulla yhä useampi nainen työskenteli kodin ulkopuolella. Lisäksi miehet alkoivat osallistua naisten töinä pidettyihin kotiaskareisiin.

Merkittäviksi käännekohdiksi naisten arjessa osoittautuivat Vanha-Similän mukaan vesijohto ja viemäri.

– 1950-luvulla melko harvassa kodissa oli sisävessaa tai vesijohtoa, ja naisten aika kului vedenkannossa. 1970-luvulle tultaessa suurimmassa osassa koteja oli jo vesijohto.

Yksi sukupolvi taaksepäin maailma oli hyvin erilainen

Kirjaa tehdessään Vanha-Similä kertoo monesti hämääntyneensä siitä, kuinka vähän aikaa 1950–1970-luvuista lopulta on.

– Ei tarvitse mennä kuin yksi sukupolvi taaksepäin, ja maailma on ollut täysin toisenlainen.

Viisikymmentä vuotta sitten tuskin osattiin edes ajatella, että vuonna 2020 Suomen hallitus olisi naisenemmistöinen. Vanha-Similä muistuttaa kuitenkin, että tämän päivän hallitus ei ole ”humpsahtanut tyhjästä”.

– Kaikki on pidemmän ajan jatkumoa. Näiden naisten äidit ja isoäidit ovat luoneet pohjaa sille, että hallitus voi tänä päivänä näyttää tältä.

Päävastuu lapsista ja kodista usein yhä äidillä

Vanha-Similä tutki väitöstutkimuksessaan tehdasyhteisön arkea 1950–1970-luvuilla. Moninaisessa tehdasyhteisössä oli töissä ihmisiä joka lähtöön.

– Tuolloin myös naisten työssäkäynti oli ihan tyypillistä.

Tehdas tarjosi naisille työmahdollisuuksia, mutta Vanha-Similän mukaan naisten voidaan katsoa tuolloin tehneen kahta työtä: palkkatyötä tehtaassa ja toista kotona.

Alle vuosisadassa naisten arki on muuttunut hyvin toisenlaiseksi, mutta monessa asiassa riittää vielä parantamisen varaa.

– Helposti ajatellaan, että kaikki nykyaikaiset miehet tekevät ruokaa ja osallistuvat kotitöihin. Monesti päävastuu lapsista ja kotitöistä on kuitenkin yhä äidillä. FL

Maria Vanha-Similä

Syntynyt vuonna 1978 Forssassa.

Työskentelee näyttelyamanuenssina Suomen maatalousmuseo Sarassa.

Väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopiston kansatieteen oppiaineesta.

Vuonna 2017 valmistunut väitöskirja käsitteli tehdasyhteisön arkea 1950–1970-luvuilla Finlayson-Forssa oy:n Forssan tehtailla.

Pyykkilaudasta pillereihin – Naisten arki Suomessa 1950–1970-luvuilla -kirja julkaistiin helmikuussa. Kirja myynnissä Forssan museossa.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat