Lounais-Häme Ypäjä

Vesipärskeitä ja oppimisen iloa: Piilikankaan rantauimakoulussa vesi tulee tutuksi pelein ja leikein

Uimataidon merkitys ymmärretään entistä paremmin. Piilikankaan uimakoulussa taitoja hiotaan luonnonvesissä.
Perinteisessä Piilikankaan uimakoulussa polskii tänä kesänä 30 lasta. Uimakouluun tulijoita riittää myös Lounais-Hämeen ulkopuolelta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Perinteisessä Piilikankaan uimakoulussa polskii tänä kesänä 30 lasta. Uimakouluun tulijoita riittää myös Lounais-Hämeen ulkopuolelta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Maanantaiaamupäivällä Piilikankaan uimarannalta kuuluu veden loisketta ja lasten ääniä. Iloisenväriset uimapötköt saavat kyytiä pienten uimareiden pelatessa haavihippaa. Leikki keskeytyy uimaopettaja Satu Laihon puhaltaessa pilliin. On aika mennä saunaan lämmittelemään ja päästää toinen ryhmä polskimaan veteen.

– Ope, joko saa mennä veteen? Saahan? kuuluu monesta suusta uuden lapsiryhmän päästessä rantaan asti.

Laiho vastaa myöntävästi ja vesi roiskuu oppilaiden sännätessä veteen apuopettaja Veera Vuorentaustan johdolla. Yksikään ei jää rannalle arkailemaan veden kylmyyttä. Pian uusi ryhmä pääsee vauhtiin. Harjoittelun aiheena on vedessä kääntyminen. Laiho selittää ohjeet ja apuopettaja näyttää mallisuorituksen.

– Hei joo, nyt mä tajusin. Joko saa kokeilla? joku innokas huudahtaa.

Tänä kesänä jo perinteeksi muodostuneen Piilikankaan uimakoulun oppilasryhmä on täynnä. 30 oppilaan joukossa on myös runsaasti oppilaita Lounais-Hämeen ulkopuolelta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ypäjän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jonna Hakamäen mukaan yhdistyksen järjestämän uimakoulun suosiota selittää se, että Ypäjän kunta ei järjestä uimakoulua kesäisin.

– Olemme järjestäneet uimakoulun ainakin viitenä kesänä. Uimakoulu tarjoaa lapsille mukavaa kesätekemistä, jos vanhemmat ovat töissä. Uimakoulukyydistäkään ei tarvitse murehtia, sillä järjestämme lapsille kuljetuksen Ypäjän keskustasta, Hakamäki kertoo.

15 vuotta uimaopettajana toimineen Laihon mukaan kiinnostus uimakouluja kohtaan on kasvanut. Hyvän uimataidon merkitys tiedostetaan entistä paremmin. Kuitenkin erot lasten osaamisessa ovat entistä selkeämmät. Samaan uimakouluun saattaa ilmoittautua rohkea ja taitava lapsi sekä aloitteleva pikku-uimari, jolla kokemukset vedestä ovat vähäiset.

– Luonnonvedessä uiminen voi aluksi hiukan jännittää lapsia, koska vesi on sumeampaa. Uimakoulussa totuttelemme veteen leikkien ja pelien avulla, Laiho kertoo.

Uimaopettaja kannustaa vanhempia rohkeasti viemään lapsia uimaan, sillä uimataito lähtee siitä, että vesi on tuttu elementti eikä vedessä olemista tarvitse jännittää. Kun lapsi uskaltaa kastaa kasvonsa veteen, yksi suurimmista kynnyksistä on ylitetty.

Ypäjäläinen Venla Hakamäki tavoittelee tänä kesänä uimamaisterin merkkiä muiden uimamerkkien jatkoksi.

Kaksi viikkoa kestävä Piilikankaan uimakoulu on monelle osallistujalleen yksi kesän kohokohdista. Säkyläläinen Milja Alin ja ypäjäläinen Venla Hakamäki ovat uimakoulussa jo kokeneita konkareita, sillä he ovat pulahtaneet Piilikankaan lampeen jo useana kesänä. Alinin tavoite on kerätä lisää merkkejä merenneito-, hylje- ja kalamerkin kaveriksi. Hakamäki puolestaan haaveilee uimamaisterin merkistä. Piilikankaan uimakoulussa merkkien saamiseksi ei järjestetä varsinaista koetta, vaan riittää, että taidot osoittaa opettajalle harjoituksien aikana.

– Merkkien suorittaminen on kivaa. Viime kesänä tosin pituussukeltaminen hiukan jännitti, tytöt pohtivat. FL

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic