Lounais-Häme

Vetiset maratonkuninkuusravit Pilvenmäellä

Kuninkuusravit ovat nimensä mukaisesti lajin kuninkuustapahtuma, jonka jokainen Suomen maakuntaravirata haluaa vuorollaan järjestää. Forssan Pilvenmäen kohdalle tuo vuoro on osunut kolmasti, neljännen kerran Forssassa kisataan vuonna 2021.

Vuonna 1968 ihasteltiin pari vuotta aiemmin valmistunutta Suomen ensimmäistä lasikatsomoa tasavallan presidentin, innokkaan hevosmiehen Urho Kekkosen johdolla. Kuninkaallisiksi kruunattiin toistamiseen Martti Isosalon ori Uusi-Veto ja tammoissa ainoan tittelinsä saavuttanut Antti Metsolan Karina.

Forssan Seudun Hippos ry:n nykyinen hallituksen puheenjohtaja Isto Mäki-Tulokas oli tuohon aikaan kuusivuotias.

-Ne kuninkuusravit olivat ensimmäiset ravit, joihin minut vietiin. Muistan vanhan katsomon ja ravikuningatar Karinkan, Mäki-Tulokas kertoo.

Vuonna 2006 Pilvenmäkeä helli helle ja yleisömääräksi ilmoitettiin 59751, jossa toki oli tuohon aikaan sopien haamuhenkilöitä ainakin useampi tuhat. Saran Salaman otti kolmesta tittelistään ensimmäisen oriiden puolella ja tammoissa väkevin oli B. Helmiina, joka uusi tittelinsä seuraavana vuonna Kouvolassa.

 

Kuninkuusraveilla on iso merkitys paitsi järjestävän radan taloudelle, myös koko seutukunnalle. Vuoden 1988 alla Forssan Lehti julkaisi 24-sivuisen paketin kuninkuusraveihin liittyen. Eräässä jutussa tuollainen kaupungin suunnittelusihteeri, myös Forssan Seudun Hippoksen johtokunnassa vaikuttanut Anita Joenpalo muistutti, että “Forssaan saadaan ravien ansiosta käymään ihmisiä, jotka muuten eivät paikkakunnalle tulisi eivätkä edes tietäisi, minkälainen paikka Forssa on. Kun ihmiset kerran poikkeavat täällä, he saattavat tulla myös uudelleen. Kaikkien forssalaisten pitäisi nyt olla talkoissa mukana, yrittää olla hyvin ystävällisiä, palveluhaluisia ja joustavia”.

 

 

Tässä jutussa keskitytään muistelemaan enemmän vuoden 1988 kuninkuusraveja, jotka ovat jääneet historiaan parissakin ei niin mairittelevassa mielessä.

Ensinnäkin ravit olivat maamme historian ensimmäiset kolmipäiväiset kilpailut. Tämä ratkaisu herätti monella taholla jo etukäteen vastustusta, mutta Pilvenmäen ja koko maan raviurheilun tuon ajan vahva mies Tauno Holmberg päätti näin, eikä päätöstä horjuttanut mikään. Osasyynsä vastustukseen oli varmasti myös sillä, että kuninkuusravien kanssa yhtä aikaa ravattiin Pilvenmäen perinteinen lämminverikilpailu Valtikka, mikä ei intohimoisimpien suomenhevosihmisten hyväksyntää saanut.

-Kyllähän se kolmipäiväisyys tuntui liian raskaalta meistä henkilökunnasta ja pelaajistakin, Pilvenmäen keskuskassalla tuohon aikaan työskennellyt, ainakin vuodenvaihteeseen asti toton virallisena valvojana toimiva Terttu Jaatinen huokaa.

Pilvenmäen jälkeen kolmipäiväisiä kuninkuusraveja ei järjestetty pitkään aikaan, kunnes vuonna 2014 Porissa järjestettiin perjantaina niin sanotut kevyemmän version lounasravit.

 

Lisänurinaa aiheutti se, että Holmberg venytti ravien kestoa aivan mahdottoman pitkäksi. Sunnuntaina paistoi aurinko pitkin päivää, mutta perjantaina ja lauantaina vettä satoi riittävästi. Tämä vaikutti pelivaihtoon, joka jäi Holmbergin asettamasta 15 miljoonan markan tavoitteesta lähes 4,5 miljoonaa markkaa. Tuohon aikaan kun raveja pystyi pelaamaan vain paikan päällä raviradalla, ja osa ravikansasta jäi varmasti kehnon sään takia kotiin. Kun vielä vuotta aiemmin Lahdessa ilmoitettu yleisömäärä oli 35000 ja vuotta myöhemmin Seinäjoella 42000, jäätiin Forssassa lukemiin 27500 katsojaa. Yleisötavoitteeksi oli asetettu 40000 henkilöä, joten kauaksi jäätiin sekä pelivaihdossa että yleisömäärässä.

-En ehtinyt kaupungintalolla järjestettyyn iltatapahtumaan kuin vasta aivan loppuun ravien venähtämisen johdosta, tuolloin Forssan Seudun Hippoksen johtokuntaan kuulunut Juha Lemmetty muistelee.

-Holmbergilla oli tavallisissakin raveissa tapana pitkittää ja pitkittää lähtöjen väliä. Tästä tuli sanomista ravien aikanakin. Kun klo 12 alkaneet ravit loppuivat, kello taisi lähennellä iltakahdeksaa, Terttu Jaatinen muistaa.

 

Jaatinen oli kuninkuusravien aikana niin kiireinen, ettei ehtinyt seuraamaan kilpailuja. Se sentään oli tiedettävä, monesko lähtö oli menossa, mutta esimerkiksi kuninkuuslähtöjä hän ei ehtinyt seuraamaan. Sen Jaatinen muistaa, että turvallisuusmääräykset muuttuivat vuodesta 1988 vuoteen 2006 merkittävästi.

-En muista varmuudella, mutta vielä 1988 totorahat saatettiin viedä kassalippaassa yösäilöön tavallisella henkilökuljetuksella. Ainakin tavallisissa raveissa se oli minun ja mieheni Aten hommia. Vuonna 2006 rahat vei poliisi ja nykyään ne kuljettaa vartiointiliike. Muutenkin moni asia oli 2006 salaisempaa ja tarkempaa.

Lemmettykään ei ehtinyt itse lähtöjä ainakaan täydellä intensiteetillä seuraamaan, sillä ravien aikana piti kiirettä.

-Vettä tuli aamusta alkaen. Ravien aikana sitä piti lapioida radalta pois. Kuninkaalliset esiteltiin erityisen loimen kanssa, tammoilla ja oriilla oli samanlaiset. Yhden tamman loimi oli hävinnyt ja esittelyyn piti saada lainaksi oriin loimi. Juoksin sitten tallialueella sitä loimea hakemassa. Ainakaan minulle ei koskaan selvinnyt, mihin se loimi oli hävinnyt, Lemmetty kertoo. FL

 

Uusimmat