Lounais-Häme

Viemäriverkon ulkopuoliset lietteet syyniin

 

Loimi-Hämeen Jätehuolto oy on viime kesän ja talven aikana lähettänyt toimialueensa kiinteistöille kirjeen ja lomakkeen, jolla kerätään tietoja sako- ja umpikaivoista. LHJ on lähettänyt kyselykirjeitä kaikille toiminta-alueensa asuinkiinteistölle, jotka ovat viemäriverkon ulkopuolella. Lomake löytyy myös yhtiön nettisivuilta.

Lomakkeessa kysellään seikkaperäisesti kiinteistön ja sen jätevesijärjestelmän tietoja ja tyhjennystietoja. Saatekirjeessä todetaan, että tietoja kerätään yhtiön omistajakuntien puolesta, jotta tiedot voidaan siirtää rekisteriin.

Kiinteistöjen omistajat ovat ihmetelleet mihin tietoja tarvitaan ja miksi juuri jätehuoltoyhtiö niitä kerää.

Miksi näitä tietoja kerätään, palvelupäällikkö Anne Sjöberg Loimi-Hämeen Jätehuolto oy:stä?

-Taustalla on jätelain muutos, jossa lietteet luokitellaan jätteeksi, ei esimerkiksi jätevesiksi, joten ne on käsiteltävä jätteenä. Yhtiön 16 osakaskuntaa ovat antaneet yhtiölle tehtäväksi jätehuollon järjestämisvastuun ja palvelutehtävän.

Tietoja pyydetään jätteenkäsittelypalveluiden arvioimiseksi ja myös viranomaisen käyttöön. Tiedot on keräämisen jälkeen käytettävissä esimerkiksi jätehuollon perusmaksun laskutuksessa.

Aikooko Loimi-Hämeen Jätehuolto rakentaa keräämiensä tietojen päälle lietebisneksen?

-Kunnat ovat perustaneet LHJ:n kuntien omistamaksi palvelutuottajayhtiöksi. Jos kunnat haluavat, että palvelua tarjotaan ja selvityksiä tehdään, ne teemme. LHJ:lle siirretyistä tehtävistä kunnat ovat yhteisesti sopineet osakassopimuksissa. Kyseessä ovat lakisääteiset, kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät.

Onko jäteviranomainen velvoittanut yhtiön keräämään tiedot?

-Ei ole, mutta niitä kerätään yhteistyössä, koska molemmat tietoja tarvitsevat ja jätelaki niitä tietoja edellyttää. Nykytilanteessa ei kukaan oikeastaan tiedä, paljonko lietteitä syntyy tai missä ja miten niitä käsitellään. Tiedot pitäisi olla selvillä sekä meillä että viranomaisilla, jotta lain vaatimukset pystytään täyttämään.

Kuinka paljon täytettyjä selvityksiä on jo yhtiölle toimitettu?

-Olemme selvitystyön alussa ja hidasta tämä on. Aloitimme viime kesänä, ja ensimmäistä kyselyä palautettiin noin 10 000 kappaletta. Toisen kierroksen määriä minulla ei ole tiedossa.

Asuinkiinteistöjä on koko toimialueellamme noin 80000, ja niistä suuri osa on kunnallisessa tai osuuskuntien viemäriverkoissa.

Forssan jätelautakunta toimii Loimi-Hämeen Jätehuolto oy:n yhteistoiminta-alueella alueen kuntien yhteisenä jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena. Valvonta on kuntien ympäristönsuojeluviranomaisella ja ely-keskuksilla. Esimerkiksi Forssassa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölupalautakunta.

Onko jätelautakunta antanut viemäriverkon ulkopuolisten asuinkiinteistöjen sako- ja lietekaivojen tietojenkeruun jätehuoltoyhtiön tehtäväksi, jätehuoltopäällikkö Marja Rantanen?

-Yhtiön kanssa on keskusteltu, että viemäriverkkojen ulkopuoliset kiinteistöt pitää selvittää, mutta yhtiötä ei ole sitä puolestamme velvoitettu tekemään.

Jätelautakunnalla on velvoite pitää rekisteriä ja jätelautakunta on pyytänyt tiedossa olevilta sako- ja umpikaivolietettä kuljettavilta yrityksiltä vuoden 2015 asiakas- ja tyhjennystietoja. Sopimuksista emme tietoja kerää.

Onko jätelautakunta mukana LHJ:n kyselyssä?

-Siitä kyselystä on tullut paljon tiedusteluja. Lautakunnalla on yksi eli viranomaisrekisteri. Se on meidän, ja yhtiöllä on oma asiakasrekisterinsä. Meille ei ole toistaiseksi toimitettu tietoja yhtiön kyselyn perusteella. Esimerkiksi tarkkoja kaivotietoja emme LHJ:ltä tarvitse, tarvitsemme vain tiedon kiinteistöistä, jotka ovat viemäriverkon ulkopuolella. Saamme tarvitsemamme tiedot lietetyhjennyksiä tekeviltä yrityksiltä.

Miksi LHJ näitä tietoja kerää?

-Liete on jätettä ja sen tuottajat voivat tarvita neuvontaa sen käsittelyssä. Kerättyjä tietoja tarvittaisiin, jos lietettä tuottaville kiinteistöille olisi esimerkiksi porrastettu jätteen perusmaksu. Esitystä tai päätöstä porrastetusta maksusta ei ole tehty eikä sitä tiettävästi ole tulossa.

Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa. Periaate on, että jätehuollon kustannukset kohdistetaan sinne, missä ne syntyvät.

LHJ:n tehtävä on tarjota neuvontaa ja palvelua. Jotta se voi niitä tarjota, se tarvitsee tietoja palveluja tuottavana yhtiönä, viranomainen se ei ole.

Mistä jätelautakunta saa rekisteritietonsa?

-Lain mukaan jätteenkuljettajat ovat velvollisia ilmoittamaan rekisteriimme kiinteistöt, joista ne jätteitä keräävät. Myös lietteen käsittelystä pitää tehdä meille eli jäteviranomaiselle ilmoitus. Sopimustietoja emme kerää. Henkilö- ja osoitetiedot tulevat väestörekisterikeskuksesta. Tiedot kohtaavat yrittäjän antamien tietojen perusteella.

Miten lietteiden käsittelyä valvotaan?

-Jätehuoltoviranomainen kerää tiedot tyhjennyksistä. Valvonnasta vastaava ympäristöviranomainen voi myös tarvita jätelajitiedon, jonka se saa kuljetusyrittäjältä. Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että tyhjennyksiä tehdään. Jos kiinteistöstä ei tule tyhjennystietoja, jätelautakunta ensin kehottelee ja kyselee. Jos tietoja ei saada ja jätelakia ei noudateta, lopulta asiaan puuttuu ympäristönsuojeluviranomainen.

Onko jätteenkeräyksen järjestämiseen tulossa muutoksia? Ennakoiko tiedonkeräys sitä?

-Meillä on voimassa päätös, että kiinteistönhaltija järjestää jätteenkuljetukset eli kiinteistöt tekevät sopimukset yrittäjien kanssa. Se on lainvoimainen päätös. Jos siinä järjestelmässä on epäkohtia tai on esimerkiksi paljon alueita, josta ei saada aukottomia lietteensijoitustietoja, toiminta saatetaan muuttaa kunnalliseksi. Se taas vaatisi omat päätöksensä. FL

 

Puhdistamoon tai stabiloituna peltoon
Asuinkiinteistönhaltija tilaa yrittäjän tyhjentämään kaivonsa, jolloin lietteet ohjataan kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan eli nykyisin kuntien jätevesipuhdistamoille.Toinen vaihtoehto on, että esimerkiksi naapuruston maatila kerää lietteitä pienimuotoisesti ja käsittelee ne asianmukaisesti Eviran ja ympäristösuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.Lietteen vastaanottanut maatalousyrittäjä tekee ilmoituksen jätehuoltoviranomaiselle vastaanottamastaan jätteestä. Ilmoituksessa selviää esimerkiksi mistä liete on kerätty sekä sen määrä, laatu, käsittelytapa ja sen lopullinen sijoitus.Maatiloilla lietteet pitää käsitellä eli hygienisoida joko esimerkiksi kalkkistabiloinnilla lietesäiliössä tai kompostoida. Sen jälkeen ne voidaan levittää peltoon. Käsittelyssä ja peltokäytössä on oma lainsäädäntönsä.Lieteumpikaivon tyhjennysväli on kaksi vuotta, sakokaivon ja pienpuhdistamon lietetilan tyhjennysväli on vuoden.Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa kaivojen tyhjennyksestä, tarkastuksista sekä lietteenpoistosta. Lietteet ja umpisäiliöiden jätteet saa luovuttaa vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen ely-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.Loimi-Hämeen Jätehuolto oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset.

Uusimmat