Lounais-Häme

Viharikosepäilyjen määrä pomppasi Hämeessä – pääsyynä vastaanottokeskukset

Epäiltyjen viharikosten määrä yli kaksinkertaistui Hämeessä viime vuonna.

Poliisin itsensä viharikoksiksi tunnistamia eli luokiteltuja tapauksia oli Hämeen poliisilaitoksen alueella viime vuonna 37. Vuonna 2015 niitä oli 17 ja tänä vuonna tähän mennessä 12.

-Vaikuttaa siltä, että Häme seuraa valtakunnallista kehitystä vuoden viiveellä, sanoo Hämeen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

Koko maassa epäiltyjen viharikosten määrä laski viime vuonna 14 prosenttia.

-Hämeen viimevuotiseen hyppäykseen vaikutti paljon se, että alueemme vastaanottokeskuksissa oli niin paljon asukkaita, Koskimäki sanoo.

Hämeenlinnassa viharikosepäilyjä kirjattiin viime vuonna 14, joista luokiteltuja oli neljä. Forssassa epäilyjä oli 15.

-Vastaanottokeskuksen lakkauttamisen jälkeen Forssassa ei ole ilmennyt kai yhtäkään tapausta, Koskimäki kertoo.

Osa tapauksista oli vastaanottokeskusten asukkaiden välistä kahinointia.

Syyteharkintaan päätyi Hämeen viimevuotisista viharikosepäilyistä vain muutama, joten järin suurena ongelmana ei viharikoksia voi Hämeessä pitää.

-Voi sanoa, että Hämeessä mihin tahansa vähemmistöön kuuluva saa olla rauhassa. Tämänhetkinen ääripäiden vastakkainasettelu toki huolettaa meitäkin, Koskimäki toteaa.

Poliisiammattikorkeakoulun tilasto haarukoi potentiaaliset viharikokset laajemmalla skaalalla kuin poliisilaitosten omat tutkijat. Poliisiammattikorkeakoulun luokittelutyylillä Hämeen viimevuotisten tapausten määrä nousee Koskimäen mukaan noin 85:een.

-Minusta jatkossa pitäisi seurata enemmän nimenomaan sitä, kuinka suuri osa tapauksista etenee syyteharkintaan, poliisipäällikkö sanoo.

Koko maassa viharikosilmoituksia tehtiin viime vuonna kaikkiaan 1079. Aiempien vuosien tapaan suurin osa tapauksista liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi viime vuonna 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tapauksia oli 149, joista hieman alle puolessa teko kohdistui islaminuskoon.

Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia epäiltyjä viharikoksia kirjattiin viime vuonna 831. Määrä laski 60:llä edellisvuoteen verrattuna.

Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvien epäiltyjen viharikosten määrä puolestaan laski neljällä tapauksella ja oli 57.

Vammaisuuteen perustuvia tapauksia oli 42 kappaletta. Edellisvuonna niitä oli 65.

Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1997 ja nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

Vain osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille.

-On odotettavissa, että tutkintaan panostamisen myötä epäiltyjen internetissä tapahtuvien viharikosten lukumäärät kasvavat, sanoo tutkija Jenita Rauta Poliisiammattikorkeakoulusta.

Poliisi on tehostanut toimintaansa viharikosten tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa vellova vihapuhe on yleistynyt viime vuosina siinä määrin, ettei poliisilla ole ollut enää mahdollisuutta puuttua kaikkiin tapauksiin. Tämä voi osaltaan selittää poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden määrän tasaantumista vuoden 2015 piikistä.

Vuonna 2015 epäiltyjen viharikosten määrä nousi 1250:een edeltävän vuoden 822:sta. FL

Uusimmat