Vihille voi mennä vaikka omassa kodissa – Yhä useampi pari ei vietä kirkkohäitä
Hämeenlinnalaiset Jere Liljenbäck ja Liisa Hänninen tapasivat toisensa kaksi vuotta sitten. Tänä kesänä he sanovat tahdon Vanajan kirkossa yli sadan kutsuvieraan läsnä ollessa.
– Vanajan kirkko on erityisen tärkeä, koska olen päässyt sieltä ripille ja isä on haudattu kirkon maalle, Liljenbäck kertoo.
Liljenbäck ja Hänninen ovat yksi Hämeenlinnassa tänä kesänä avioituvista pareista.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa kesällä avioliittoon vihitään vähän yli 60 paria. Avioliittoon siunaamisia on varattu yksitoista.
Sekä Hämeenlinna-Vanajan että Hattulan seurakunnista kerrotaan kirkkohäiden määrän kuitenkin vähentyneen edelliseen kesään verrattuna.
Tulevat avioparit saattavat myös haluta vihkimisen tapahtuvan muualla kuin kirkossa.
– Kirkollisia vihkimisiä tehdään kodeissa, kesämökeillä ja kasteen yhteyksissä. Nämä ovat lisääntymään päin, Hattulan seurakunnan toimistosihteeri Eija Dahlman kertoo.
Dahlman on yllättynyt kesän varaustilanteesta.
– Heinäkuu Hattulan kirkoissa on poikkeuksellisen hiljainen ja varaukset painottuvat kesän lopulle, hän kertoo.
Kirkollisten vihkimisten määrä on vähentynyt tasaisesti 2000-luvulla Suomessa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kirkossa solmittiin 10 907 eri sukupuolten välistä avioliittoa, kun taas vuonna 2012 vastaava luku oli 14 927.
Siviilivihkimisten suosio puolestaan säilyy tasaisena, sillä vuonna 2017 niitä tehtiin Suomessa 12 797. Vuonna 2012 vastaava luku oli 13 844.
Siviilivihkimisen Suomessa voi toimittaa siviiliviranomainen, ja vihkiminen tapahtuu pääsääntöisesti maistraatin tai käräjäoikeuden tiloissa.
Hämeen maistraatin Hämeenlinnan yksiköstä kerrotaan, että viime vuonna siviilivihkimisiä tehtiin 330. Tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä vihittyjä on vähän alle 90.
Trendi on ollut havaittavissa jo vuosia: kirkkohäiden suosio vähenee ja yhä useampi avioituu maistraatissa tai haluaa mennä vihille kirkon ulkopuolella.
Tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta arvioi yhdeksi syyksi kirkkohäiden suosion laskuun sen, että yhä harvempi suomalainen kuuluu kirkkoon.
Seurakuntien jäsenmäärä on laskenut tasaisesti kuluneiden vuosien aikana. Vuonna 2018 kirkkoon liittyi lähes 17 000 ihmistä ja samana vuonna kirkosta puolestaan erosi reilut 58 000 ihmistä.
Noin neljä miljoonaa suomalaista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon viime vuonna. Prosentuaalisesti kirkon jäsenyys on siis alle 70 prosentilla suomalaisista.
Kontula nostaa esille toisenkin trendin, joka saattaa liittyä siviilivihkimisten suosioon. Yhä useampi pari elää avoliitossa avioliiton sijaan.
– Avoliitto on ennen kaikkea raivannut tilaa avioliitoilta myös vanhimmissa ikäluokissa, Kontula täsmentää.
Kontulan mukaan avoliitto koetaan yksityisempänä liittona nykyään.
– Ja kun päätetään avioitua, se ei välttämättä ole niin suuri elämänmuutos, kun on asuttu yhdessäkin jo pitkään.
Avioliitto instituutiona on edelleen arvostettu, Kontula muistuttaa.
Arvostuksesta kertoo myös se, että monet samaa sukupuolta olevat parit haluavat naimisiin, nyt kun se lakimuutoksen myötä on mahdollista.
– Suurin osa ihmisistä elää koko elämänsä avioliitossa saman kumppanin kanssa, Kontula arvioi. HÄSA
