Lounais-Häme Tammela

Viiden tähden luontokohde loistavalla sijainnilla: Kuka osaisi hyödyntää Caissaniemeä?

Caissaniemen piti pelastaa Ypäjän kunnan budjetti tänä vuonna plussalle. Myynti on osoittautunut odotettua vaikeammaksi, vaikka alueen maisema- ja luontoarvot ovat huippuluokkaa.
Caissaniemen päärakennus katsoo komeana Kuivajärven suuntaan. Alakertaan on rakennettu Ypäjän kunnan aikana sauna- ja pukuhuonetilat. Kuva: Tapio Tuomela
Caissaniemen päärakennus katsoo komeana Kuivajärven suuntaan. Alakertaan on rakennettu Ypäjän kunnan aikana sauna- ja pukuhuonetilat. Kuva: Tapio Tuomela

Olenhan minä tiennyt, kuinka upeaa Saaren kansanpuisto lähiympäristöineen on. Silti sitä häkeltyy, kun ajaa Tanilantien korkealle harjulle. Järvinäkymä tien molemmin puolin on keskeisin vetovoimatekijä Punkaharjulla ja sama maisemaelementti sykähdyttää paikasta riippumatta.

Tanilantie on mökkitie, joten nämä maisemat eivät ole suurten joukkojen ulottuvilla. Harjutien toisella puolella aukeaa Kuivajärvi, toisella puolella siintää Tanilanlammi. Jyrkkää pudotusta harjulta vesitasoon on parhaimmillaan jopa 30 metriä.

Määränpäässä odottaa Caissaniemi. Mikä ihmeen Caissaniemi, olisi valtaosa forssanseutulaisista ajatellut vielä vuosi sitten. Nimi oli saattanut tulla esiin Ypäjää käsittelevissä lehtijutuissa, ja ihmetystä aiheutti, miksi tuo Ypäjän kunnan virkistyspaikka on jossain päin Tammelaa.

Tämän vuoden aikana Caissaniemi on tullut nimenä tutummaksi, kun media on seurannut virkistyspaikan myyntiyrityksiä.

Näkymä rantasaunalta Kuivajärven suuntaan... Kuva: Tapio Tuomela
Näkymä rantasaunalta Kuivajärven suuntaan… Kuva: Tapio Tuomela

Caissaniemi siirtyi Ypäjän kunnan omistukseen vuonna 1995. Hinta oli tuolloin 1 150 000 markkaa. Myyjänä oli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal, joka oli saanut hallinnoitavakseen Säästöpankkiryhmän kiinteistöomaisuuden.

Ypäjäläiset olivat haikailleet virkistyspaikkaa, ja koska Ypäjän kunnan alueelta ei järviä löydy, päättäjät käänsivät katseensa naapurikuntiin.

– Kunnan-Jussi (Tammelan tuolloinen kunnanjohtaja Juhani Penttilä) antoi vinkin paikasta Juvan Harrille (Ypäjän kunnanjohtaja), ja päättäjät olivat myötämielisiä kaupalle, Ypäjän tekninen johtaja Jouko Käkönen kertoo.

... ja näkymä rantasaunalle. Saunan terasilla Jouko Käkönen. Kuva: Tapio Tuomela
… ja näkymä rantasaunalle. Saunan terasilla Jouko Käkönen. Kuva: Tapio Tuomela

Kunnalla oli tuolloin sopivasti käyttörahaa, olihan se juuri myynyt sähköyhtiö Sallilan osakkeita.

Vanha omistaja näkyy paviljongissa, joka on rakennettu Säästöpankin logon muotoon. Nykyisistä rakennuksista valmiina olivat myös mittava päärakennus, majoituskäyttöön soveltuva huoltorakennus sekä rantasauna.

Sittemmin alueelle on noussut muun muassa grillikatos ja hirsivaja puiden säilytykseen. Päärakennuksen alakertaan on puolestaan rakennettu saunatilat suurempia porukoita varten. Suuri sauna tuli tarpeeseen.

– Alkuvuosina täällä pidettiin ahkerasti leirejä. Oli lasten- ja nuortenleiriä sekä taideleiriä, Käkönen muistelee.

Sittemmin leirit ovat harvinaistuneet.

Caissaniemi hankittiin Ypäjän kuntalaisten käyttöön. Ensimmäisestä kesästä alkaen portit ovat olleet auki ypäjäläisille keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kesä–elokuun ajan. Tänä kesänä perinteestä luovuttiin myyntisuunnitelmien vuoksi.

– Lämpiminä sunnuntaipäivinä täällä on saattanut olla 40 henkeä. Keskiviikkoisin on ollut yleensä rauhallisempaa, Käkönen kertoo.

Jo tie Caissaniemeen on elämys.

Käkönen tietää kävijämäärät tarkoin, sillä hän kuuluu Lions Club Ypäjään, joka on huolehtinut keskiviikko- ja sunnuntaipäivien sujumisesta.

Kuntalaispäivinä käytössä on ollut muun muassa vene- ja kanoottikalusto, jalkapallo- ja lentopallokentät sekä koko ulkoilualue mukaan lukien 700 rantaviivametriä. Saunan lämpöä on tarjoiltu vanhassa rantasaunassa.

Kuntalaispäivien ohella aluetta on käytetty kunnan hallinnon kokoontumisiin. Caissaniemeä on myös vuokrattu. Tilojen vuokraus on tuonut kunnan kassaan vuosittain noin 1 000 euroa. Pienempien kekkereiden ohella Caissaniemessä on juhlittu hää- ja syntymäpäiviä.

– Alkuvuosina aluetta vuokrattiin vain ypäjäläisille. Myöhemmin järjestyssääntöä muutettiin siten, että myös ulkopaikkakuntalaisille tuli vuokraamismahdollisuus.

Vuokraus koski vain päiväaikaa, sillä kunnan laatimassa järjestyssäännössä kiellettiin yöpyminen tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Järjestyssääntöä muutettiin vuosi sitten, mikä mahdollisti myös vuokralaisten yöpymisen.

Ypäjän vuosittaista budjettikukkaroa Caissaniemi rasittaa noin 12 000 euron nettimenoilla.

Tanilanlammi ja jykevät männyt. Kuva: Tapio Tuomela
Tanilanlammi ja jykevät männyt. Kuva: Tapio Tuomela

Maisemallisesti Caissaniemi tekee vaikutuksen. Rantaviivaa löytyy jokaiseen makuun. On matalaa hiekkarantaa, kivisempää pohjaa ja lähes koskematonta luonnonrantaa, jossa vanhat puut taipuvat veden päälle tai tarjoavat suoraselkäisinä selkänojaa.

Luontoihmisen sielu lepää varsinkin Tanilanlammin rantatöyräillä, mutta myös rakennettu alue on puustoltaan runsasta ja monimuotoista. Lämmin ranta on sekametsää, josta kunta on poistanut varovasti puita: alue on säilyttänyt metsäisyyden, mutta liikkuminen on turvallista.

– Kaikki polttopuut on saatu omalta tontilta, Käkönen mainitsee.

Caissaniemessä on rantaa 700 metriä. Osa rannoista on luonnontilaisia.

Caissaniemi voisi olla mahdollisuuksien alue, mutta Ypäjän kunta mielii siitä eroon. Pääsyitä on kaksi. Oleellisin on Ypäjän kunnan heikentynyt taloustilanne. Luopumista helpottaa se, että Caissaniemi on jäänyt lopulta vähälle käytölle.

Myyntihinta on asetettu siten, että 530 000 euroa pyydetään rakennukset sisältävästä tilasta. Tanilanlammin rakentamaton alue on hinnoiteltu 70 000 euron arvoiseksi. Jos hinnan jakaa rantaviivan mukaan, hinnaksi tulee 857 euroa per rantaviivametri.

Ypäjän päättäjät kikkailivat tämän vuoden talousarvion plussalle sillä oletuksella, että Caissaniemi menee kaupaksi. Kiinnostuneita ei ole löytynyt, ja kunnassa mietitään hinnan tiputtamista.

Mahdollista on sekin, että Caissaniemelle etsitään uudenlaista, nykyistä laajempaa käyttöä: Ypäjällä järjestetään 22. lokakuuta ideariihi, jossa myös kuntalaiset pääsevät esittämään ajatuksia Caissaniemestä ja sen hyödyntämisestä.

 

Ostajien mielenkiintoa on saattanut rajoittaa päärakennus, joka on sisätiloiltaan todella suuri ja sitä myöten myös kolkko.

– Päärakennus on hyväkuntoinen, ja remontilla sen luonnetta on mahdollista muuttaa kovastikin, Käkönen kannustaa.

Tällä hetkellä päärakennuksen suurempi puoli on sen verran väljä, ettei se sovellu ympärivuotiseen käyttöön.

– Päärakennuksen ison salin saa syksylläkin lämpimäksi säteilylämmittimillä, mutta talvella lämmittimien tehot eivät riitä. Muuntaminen ympärivuorokautiseen käyttöön on kuitenkin mahdollista ja tontilla on rakennusoikeutta jäljellä.

Jos Caissaniemi myydään, Käkönen toivoo, että se saa hyvät omistajat, jotka arvostavat ja kunnioittavat ympäröivää luontoa.

– Luontokohteena paikka on erinomainen. FL

 

Suurten lukujen Caissaniemi

Ypäjän kunnan omistama virkistysalue, joka rajoittuu Kuivajärveen ja Tanilanlammiin.

Alue myydään kahdessa osassa. Rakennukset sisältävän tilan hinta on 530 000 euroa, Tanilanjärveen rajoittuvan määräalan hinta 70 000 euroa.

Vuonna 1987 rakennetun päärakennuksen (326 m2) lisäksi Caissaniemen virkistysalueelle on rakennettu huoltorakennus, rantasauna, huvimaja, grillikatos, puuvaja ja kompostikäymälä.

Rakennukset sisältävä alue on noin 2,23 hehtaarin laajuinen. Tanilanjärven alueen koko noin 0,8 hehtaaria.

Uusimmat