Lounais-Häme

Viime vuoden ampiaiskato ja lämmin kevät ennustavat vilkasta ampiaiskesää — Jättiläismäisen herhiläisen pisto sattuu eniten

Jokainen ympäriinsä pöristelevä ampiainen tarkoittaa tällä hetkellä yhtä ampiaispesää. Talven jäljiltä elossa ovat vain hedelmöityneet kuningattaret, joilla on nyt kiire perustamaan yhdyskuntaa.

Lämmin ja poutainen sää ennustavat vilkasta ampiaiskesää. Yleisimpien ampiaislajien kanta vaihtelee vuorovuosin ja viime kesän ampiaiskadon jälkeen odotettavissa on taas huippulukemia ampiaisten määrissä.

-Aika velho saa silti olla, jos nyt jo osaisi ennustaa kesän ampiaisten määrän, toteaa hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.

-Seuraavat kaksi viikkoa näyttävät miten käy. Jos sää kylmene ja muuttuu sateiseksi, pesintä voi lässähtää pahasti.

Varmaa on, että lämpöjakso on saanut ampiaiskuningattaret liikkeelle. Jos kelit suosivat, kahden viikon kuluttua ilmassa voi pörrätä jo työläisampiaisia äitikuningattaren apuna.

Leinosen mukaan pesäänsä tai itseään puolustava ampiainen pistää aina, sillä se on sen tehtävä. Suurin riski ampiaistenpistoon on yleensä loppukesästä, kun ampiaisyhdyskunnat alkavat hiipua.

-Työläisillä ei ole enää tehtävää ja ne lentävät ympäriinsä puolustaen herkästi itseään, Leinonen kuvailee.

-Eniten sattuu herhiläisen pisto, sillä sen myrkyssä on jytyä jopa kymmenkertainen määrä tavalliseen ampiaisen verrattuna.

 

Tällä hetkellä kaikki liikkeellä olevat ampiaiset ovat kuningattaria. Yksinäinen kuningatar etsii pesäpaikan ja rakentaa syljen sekaan pureskellusta puuaineksesta paperimaisen pesän.

Kennot täyttyvät munilla, joista kuoriutuu toukkia. Ensimmäisen jälkeläissatsin äitikuningatar joutuu hoitamaan omin avuin. Se lentää ahkerasti pesän lähimaastossa pyydystämässä pieniä hyönteisiä, hyönteistoukkia ja raadonpalasia lapsostensa ruuaksi.

Kun työläisampiaiset kuoriutuvat, ne ryhtyvät palvelemaan äitikuningatarta. Hovi on valmis ja kuningatar voi keskittyä kokopäivätoimiseen munimiseen.

-Lajista riippuen yhdessä pesässä asuu kymmeniä tai jopa satoja ampiaisia. Toisinaan yhdessä pesässä voi olla jopa tuhansia ampiaisyksilöitä, Leinonen kuvailee.

 

Muutamia vuosia sitten paluun Suomeen teki jopa kolmen senttimetrin pituiseksi kasvava herhiläinen. Jättiläisampiainen katosi Suomesta sotien jälkeen vuosikymmeniksi mutta alkoi sitten pikkuhiljaa hivuttautua Venäjältä takaisin vanhoille kotikonnuilleen.

-Herhiläisen pesä jossakin seinän välissä voi olla suurimmillaan metrinkin halkaisijaltaan, arvioi Leinonen.

Leinosen arvion mukaan herhiläisestä ei ole juurikaan haittaa pienemmille ampiaisserkuilleen, mutta kesymehiläisten pesillä sen läsnäolo voi ärsyttää.

-Se on niin suurikokoinen, että voi helposti asettua mehiläispesä reunalle ja napsia siitä parhaat palat mehiläisistä mukaan poikasille, Leinonen kuvailee.

-Se leikkaa tyynesti rintafileet irti ja heittää loppuosan mehiläisestä pois.

Ampiaisten ja kyykäärmeiden myrkky on koostunut paljolti samoista ainesosista. Jostakin syystä kyyn puremaa ei välttämättä edes huomaa heti, kun ampiaisen pisto taas sattuu kuin synti.

-Myrkyissä on eroja, myös eri ampiaislajien välillä, joku osa myrkystä saattaa aiheuttaa räväkämmän kivuntunteen.

-Kaikille ampiaisenpistokaan ei aiheuta kipua, on hyvin yksilöllistä, miten ihminen reagoi myrkkyyn, Leinonen sanoo.

 

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic