Lounais-Häme

Viime vuoden verotiedot julkistetaan pian – politiikalla ei juuri vaikutusta tulolistojen kärkiin

Helsinki
29.10.2018, 03:43

Kotimaa

Kuluneen hallituskauden politiikka näkyy torstaina julkistettavissa verotiedoissa ainakin siinä, että tuloverotus on ollut aiempaa kevyempää. Toisaalta tulojen kertymiseen vaikuttaa niin moni asia, että poliittisten päätösten merkityksen tarkka arviointi voi olla vaikeaa.
Varmaa on se, että hallituksen politiikalla ei ole vaikutusta siihen, ketkä nousevat ansio- ja pääomatulolistojen kärkijoukkoon. Kärkinimien takana ovat yleensä merkittävät yrityskaupat tai rahakkaat palkkatulot. Esimerkiksi viime vuonna ansiotulolistan kärkipaikkoja piti joukko peliyhtiö Supercellin työntekijöitä.
Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, että Suomessa tulonjakoa seurataan suhteellisen tarkasti, mutta jokaisessa mittarissa ja mallinnustavassa on omat rajoitteensa. Poliittisten päätösten vaikutusta pohtiessa on huomioitava, että kaikki talouden muutokset eivät perustu hallituksen toimiin, vaan esimerkiksi nousukaudella on oma osansa.
Kirkko-Jaakkolan mukaan tämän hallituskauden merkittävin muutos tavallisen suomalaisen tulojen kannalta on ollut tuloverotuksen keventäminen.
– Se on ollut mittaluokaltaan ihan omassa luokassaan, Kirkko-Jaakkola summaa.
Toisaalta hallitus on kiristänyt esimerkiksi tiettyjä kulutusveroja, kuten alkoholi- ja tupakkaveroja. Niiden vaikutus ei kuitenkaan näy listattavissa ansio- ja pääomatuloissa.

Kilpailukykysopimus näkyy edelleen

Veroihin ja etuuksiin tehtävät muutokset vaikuttavat tuloihin melko suoraan, mutta niiden lisäksi monella poliittisella päätöksellä on epäsuoria vaikutuksia tulonjakoon.
– Oikeastaan ihan mitkä tahansa panostukset tai leikkaukset jollekin tietylle toimialalle. Johonkin se raha aina menee ja vaikuttaa vähän eri tavalla eri ihmisiin, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Suomalaisten tuloissa näkyy edelleen vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus, joka pidensi työaikoja, leikkasi julkisen puolen lomarahoja ja siirsi työntekijöiden maksettavaksi aiempaa enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja.
Veronkevennyksillä hallitus onkin hyvittänyt kilpailukykysopimuksessa sovittujen sosiaaliturvamaksujen korotuksia palkansaajille. Tuloja tarkastellessa osa suomalaisista on hyötynyt toisia enemmän, sillä veronkevennykset ovat kohdistuneet kaikkiin, kun taas lomarahaleikkaukset vain julkisen puolen työntekijöihin.

Tuloerot eivät juuri kasvaneet

Hallituksen talouspolitiikka ei ole juuri kasvattanut tuloeroja, kun työllisyysvaikutus otetaan huomioon.
Asia kävi ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuspäällikön Jussi Tervolan ja Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen hiljattain tekemästä selvityksestä. Ilman työllisyysvaikutusta tuloerot ovat kasvaneet hieman.
THL:n Tervola arvioi STT:lle, että hallituksen politiikka on hyödyttänyt erityisesti työssäkäyviä. Etuuksien saajien asema ei ole ollut yhtä hyvä.
Hallitus johdonmukaisesti keventänyt työn verotusta ja pitänyt kiinni linjauksestaan, että kokonaisveroaste ei nouse. Veronkevennykset vaikuttavat valtion verokertymään, jota toisaalta pullistaa työllisyyden kasvu.
– Meidän simulointien mukaan yksityishenkilöiden verokertymä on hallituksen päätösten seurauksena tippunut noin 1,6 miljardia euroa. Luvussa on huomioitu myös talouspolitiikan työllisyysvaikutukset. Se on merkittävä siirto valtiolta kotitalouksille, Tervola sanoo.

STT

Kuvat:

Uusimmat