Lounais-Häme

Viksbergin entisellä kaatopaikalla suojamatto leviää vauhdilla

Samu Nousiainen, Tuomas Raunio ja Aleksi Karlsson ovat tänä kesä levittäneet hehtaarikaupalla yli neljä metriä leveää bentoniittimattoa ja sen päälle tulevaa salaojamattoa Viksbergin suljettavalla entisellä kaatopaikalla. Suojamateriaalien asentaminen rullalta maanpinnalle on tarkkaa työtä ja siinä noudatetaan tarkkoja suunnitelmia.

Työmaan vastaava työnjohtaja Jomi Salminen sanoo suojamateriaalien levittämisen sujuneen sateettomana ja helteisenä kesänä hyvää vauhtia. Hän arvioi, että syyskuun lopussa jopa 60 prosenttia bentoniittimatosta kaikkiaan hieman yli 15 hehtaarin suljettavalta alueelta saadaan paikalleen. Näin käytännössä pohjoispuolinen suljetun kaatopaikan osa urakasta saadaan lähes valmiiksi jo ensi kuun aikana. Kesän aikana vain yhtenä viikkona heinäkuussa ei suojamateriaaleja kyetty sateiden takia levittämään.

 

Viime maanantaina pidetyssä työmaakokouksessa urakoitsijan ja Forssan kaupungin välillä voitiin todeta urakan sujuvan aikataulussa ja myös budjetissa. Tällä hetkellä urakan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan kertyvän noin 4,3 miljoonaa euroa. Kesän aikana ei ole ilmennyt mitään yllätyksiä töiden edetessä.

-Ensi kesäksi on jäämässä bentoniittimaton levittäminen 5–6 hehtaarin suuruiselle alueelle. Talven aikana muotoillaan entisen kaatopaikan länsipuolista kulmaa. Lisäksi Viksbergiin tullaan ensi kevääseen mennessä ajamaan pintamateriaaleja lähes 100 000 kuutiometriä, Salminen sanoo.

Bentoniitti- ja salaojamaton päälle tulee maata metrin kerros, josta päällimmäisin 30 senttimetrin osuus on humuspitoista maata, jossa ruoho voi kasvaa. Koko yli 15 hehtaarin alueelle ei tulla koskaan rakentamaan rakennuksia eikä istuttamaan puita, koska se voisi puhkaista suojamateriaalikerroksen.

 

Kaatopaikan sulkemisurakka aloitettiin vuoden 2016 marraskuun alussa ja sen pitäisi valmistua marraskuun loppuun ensi vuonna. Tällä hetkellä alueella työskentelee kymmenen työntekijää.

-Viksbergin kaatopaikan sulkeminen on laajuudeltaan suurin kerralla toteutettava sulkemisurakka tällä hetkellä Suomessa, sanoo Salminen

Ämmänsuolla Espoossa ollaan sulkemassa Viksbergin kaatopaikkaa huomattavasti suurempaa entistä kaatopaikkaa, mutta tämä urakka toteutetaan Viksbergin kaatopaikkaa pienempinä lohkoina useamman vuoden aikana.

Kun kaatopaikka on saanut katteensa, joudutaan vielä ratkaisemaan se, muodostuuko alueella kaasuja niin paljon, että alueelle joudutaan rakentamaan soihtupolttojärjestelmä. Jos polttojärjestelmä kaasuille pidetään perusteltuna ratkaisuna, se tulee Forssan teknisen johtajan Antti Heinilän mukaan maksamaan vielä useita satoja tuhansia euroja ulkopuolella nykyisten urakkakustannusten.

 

Mitä sitten jää kasan sisälle? Viksbergin kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1968. Tosin alue toimi jo vuodesta 1962 maankaatopaikkana. Ensimmäinen hoitosuunnitelma alueelle saatiin aikaiseksi vuonna 1974 ja ensimmäinen jätehuoltotaksa otettiin käyttöön vuonna 1981. Viksbergissä jätteiden vastaanotto lopetettiin vuonna 1996, kun Kiimassuon alue otettiin käyttöön.

Salminen sanoo muovin määrän jätteiden joukossa olevan suuri. Vanhoja maitopusseja, kauppakasseja, renkaita, rakennus-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden jätteitä on muun yhdyskuntajätteen joukossa. FL

 

 

Uusimmat