Lounais-Häme

Viljan hinnannousu pelasti viljelijät katastrofilta – Viljoista parhaan tuoton toivat ohra, ruis ja kaura

Parhaiten viljoista menestyivät ohra, ruis ja kaura. Heikko sato vei vehnien ja kevätrapsin tuloksen tappiolle.
Kuivuus koetteli viime vuonna kaikkia viljoja, mutta esimerkiksi ohran korkea hinta paikkasi huonon sadon tuomia tappioita. Kuva: Pekka Rautiainen
Kuivuus koetteli viime vuonna kaikkia viljoja, mutta esimerkiksi ohran korkea hinta paikkasi huonon sadon tuomia tappioita. Kuva: Pekka Rautiainen

Kotimaisen viljan tuotantohinnat nousivat viime vuonna yli 200 euroon tonnilta usean vuoden matalan tason jälkeen, kertoo ProAgria tiedotteessa. Hinnannousun syynä ovat kuivuuden vuoksi selkeästi pienentyneet tuotantomäärät, joiden vuoksi viljan tarjonta alitti teollisuuden ennakoidun tarpeen.

Viime kasvukaudella kuivuus verotti viljelykasvien sadonmuodostusta merkittävästi, ja keskimääräisistä sadoista jäätiin 30–50 prosenttia. Kuivuuden haittavaikutuksista huolimatta tilat, jotka onnistuivat pääsemään lähelle totuttuja satoja, ylsivät myös hyvään taloudelliseen tulokseen. Tähän vaikuttivat oleellisesti kotimaisen viljan hinnan nousu sekä kuivuuden takia pienentyneet kustannukset tuotantopanosten käytössä ja kuivauksessa. Maan kasvukunnon ja pellon vesitalouden merkitys korostui toisen peräkkäisen sääolosuhteiltaan haasteellisen kasvukauden jälkeen.

Merkittävää oli, että viljan hinnan nousu kohdistui sekä elintarvike- että rehukäyttöön tarkoitettuihin viljoihin, ja hinnat olivat noin 15–20 euroa tonnilta eurooppalaisia hintanoteerauksia korkeampia. Hinnannousu pelasti tilat pahimmalta ahdingolta, vaikkakaan siitä ei kuitenkaan päästy täysimääräisesti hyötymään matalien hehtaarisatojen takia.

Vuoden 2018 tulokset muuttivat neljä vuotta jatkuneen tappiollisen tuotannon lievästi positiiviseen suuntaan. Parhaiten viljoista menestyivät ohra, ruis ja kaura. Heikko sato vei vehnien ja kevätrapsin tuloksen tappiolle. Palkokasveista herneen viljely onnistui paremmin kuin härkäpavun, joka alkoi kärsiä kuivuudesta ja lopetti sadonmuodostuksen kesken. Sokerijuurikas hyötyi lämmöstä ja teki parhainta tulosta. Kuminan tulos jäi totutusta heikon hintatason takia.

Tulokset pohjautuvat ProAgrian Lohkotietopankin, pinta-alaltaan suurimpien viljelykasvien tuotantokustannuslaskelmiin vuodelta 2018. Laskelmat perustuvat ViljelyKasvu -ryhmien kasvikohtaisiin toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin pääosin eteläisen Suomen alueelta.

Kevätviljoista parhaan tuloksen takasivat rehuohra ja kaura. Ne pääsivät lähimmäksi totuttuja satomääriä, ja sadosta saatu hinta oli yli 200 euroa tonnilta. Kauran elintarvikekelpoisuutta tosin verotti mataliksi jääneet hehtolitrapainot.

Vaikka ruis oli hinnannousun häviäjä myyntihinnan jäädessä alle 190 euroon tonnilta, se kuitenkin tuotti hyvän taloudellisen tuloksen johtuen keskimäärin korkeammista, yli 4500 kilon hehtaarisadoista. Ohra ja ruis ylsivät hieman yli 100 euron ja kaura noin 50 euron nettovoittoon hehtaarilta.

Sen sijaan sekä syys- että kevätvehnien tulos painui tappiolle yli 220 euron tonnihinnoista huolimatta, koska niiden sato jäi noin 3 000 kiloon hehtaarilta. Luomuviljat pääsivät 100–200 euron nettovoittoon hehtaarilta.

Nettovoitto kuvaa taloudellista tulosta, kun satotuotoista ja tuista on vähennetty muuttuvat, työ- ja kiinteät kustannukset.

Palkokasveista herne menestyi viime kesän oloissa sadon ollessa yli 3 000 kiloa hehtaarilta. Nettovoitto ylsi 90 euroon hehtaarilta. Myös kevätrypsi saavutti positiivisen tuloksen. Sen sijaan kevätrapsin ja härkäpavun tulos meni reilusti tappiolle. Sadon epäonnistumisen vuoksi tappiota tuli noin 150 euroa hehtaarilta. Myös kevätrapsin ja härkäpavun hinta jäi jälkeen suhteessa viljaan.

Sokerijuurikas, joka ei ole ollut näissä tarkasteluissa aiemmin mukana, peittosi muut peltoviljelykasvit hyvällä taloudellisella tuloksellaan. Sokerijuurikkaan sadot eivät kärsineet kuivuudesta yhtä pahasti kuin muiden kasvien sadot. Pitkä ja lämmin syksy siivitti niiden kasvua pitkään.

Kuminan tulos jäi totutuista lukemista markkinahintojen laskun takia. Kuminan sadot olivat hyvät niin meillä kuin muualla, mikä aiheutti hetkellistä ylituotantoa markkinoilla ja johti hintojen laskuun. Aikaisempien vuosien kokemusten mukaan hinnan notkahdusvaihe on nyt ohitettu ja hintojen odotetaan jälleen nousevan.

Kumina on monivuotisena ja syväjuurisena kasvina hyvä viljelykierrossa, hyvä hiilensitoja sekä edistää myös luonnon monimuotoisuutta.

Fingerpori

comic

Uusimmat