Lounais-Häme

Viljelijä pinnii maataloustuilla

Maaseutuvirasto maksoi viime vuonna maatalouden ja maaseudun tukia noin 1,77 miljardia euroa. Lounais-Hämeessä eniten viljelijätukea sai Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, lähemmäs puoli miljoonaa euroa. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen Jokioisten Kartanot sai erillisen tukiosuutensa.

Lounais-Hämeessä suurimpien tuensaajien joukossa on etenkin porkkana-, liha- ja viljatiloja. Suurimman viljelijätuen sai MTT:n jälkeen kuitenkin somerolaisen Risto Hyväkän luomumaitotila.

Seuraavaksi isoimman tuen sai urjalalainen Furuhjelmin maatalousyhtymä, joka hoitaa Honkolan kartanon suurta maa- ja metsätilaa. Honkolan kartano on ollut Suomen suurimpia lypsykarjatiloja, mutta nyt Robert Furuhjelmin isännyydessä painopiste siirtyy lihakarjaan.

Maksetut tuet Lounais-Hämeen kärkitiloilla olivat valtaosin viljelijätukia, mutta ohessa oli myös hanke-, yritys- ja rakennetukia.

Maataloustukien yhteenlaskettu summa pieneni viime vuoden osalta edellisvuodesta noin kuudesosalla, kun uusi ohjelmakausi muutti tukijärjestelmät ja maksuaikataulun. Osa viime vuonna haettujen tukien maksuista siirtyi tähän kevääseen. Myös tukimäärärahat vähenivät.

Maataloustukien maksuviiveet ja Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto ovat koetelleet maatilojen maksuvalmiutta ja antoivat pontta myös traktorimarssille. Viivästykset ovat Mavin mukaan johtuneet tukijärjestelmän isosta uudistuksesta ohjelmakauden vaihduttua.

Someron maaseutuyksikön päällikkö Mari Pentti-Tuomisto toteaa, että osa maanviljelijöistä on kysellyt maksatusaikataulusta mutta valtaosa seuraa jo muutenkin tarkkaan alan uutisia. Someron maaseutuyksikkö isännöi myös Forssan ja Tammelan maataloushallintoa.

Lähinnä eläintukia siirrettiin Pentti-Tuomiston mukaan myöhäisemmäksi.

– Pääosa tuista on maksettu jo. Ensimmäinen erä maksettiin jo ennen joulua, mutta keväällä on vielä joitakin eläintukia ja ympäristö- ja luonnonhaittakorvaukset tulematta. Satovahinkokorvaus puolestaan maksetaan kesäkuun sijaan huhtikuussa.

Maataloustuotanto tarvitsee pärjätäkseen maatalouden ja maaseudun tukirahoitusta, sillä maailmanmarkkinahintoihin perustuva tuottajahintataso on hyvin alhainen. Viljelijätukien tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus.

Maatalouden kannattavuus on viime aikoina heikentynyt keskimääräisten tuottajahintojen pudottua. FL

 

Uusimmat