Lounais-Häme

Villisiasta pelätään tulevan viljelijöiden maanvaiva

Suomessa villisikoja on nyt noin 3  500, Ruotsissa noin 200  000. Arkistokuva

Jos villisika leviää Suomessa runsaasti, siitä saattaa tulla viljelijöille samanlainen maanvaiva kuin Ruotsissa, varoittaa tutkijatohtori Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta. Villisialle maistuu niin peruna kuin sokerijuurikaskin.

–  Ruotsissa ne ovat aiheuttaneet tuhoa käytännössä kaikilla viljelyksillä, mutta etenkin sokerijuurikaspelloilla, kertoo Melin.

Suomessa villisikoja on Melinin mukaan nyt noin 3  500, Ruotsissa noin 200  000. Melinin mukaan kanta saattaa kasvaa nopeasti, jos villisika leviää alueille, joilla metsästysväki harrastaa runsaasti peurojen talviruokintaa.

– Villisika ei pysty tonkimaan paksua lumipeitettä ja routaista maata. Se hyötyy suuresti peuroille tarkoitetusta talviruokinnasta, toteaa Melin.

Villisian on myös pelätty levittävän afrikkalaista sikaruttoa. Sikarutto kuitenkin leviää myös muun muassa maaperän mukana sekä saastuneiden puukkojen ja vaatteiden välityksellä.

– Jos tauti leviää sikatarhaan, se on todennäköisesti ihmisen sinne viemä, sanoo Melin.

Villisikaa saa Suomessa metsästää ympäri vuoden, lukuun ottamatta porsaan kanssa kesällä liikkuvaa emakkoa.

Markus Melin oli yksi puhujista Riistapäivässä, joka pidettiin tiistaina Seinäjoella.

Sakaali pian Virolahdella?

Melinin mukaan sakaali ja pesukarhu saattavat jo lähivuosikymmeninä olla osa Suomen eläimistöä, kun ilmastonmuutoksen myötä syksyt ja talvet ovat yhä vähälumisempia. Kultasakaalia on jo tavattu Virossa ja pesukarhua Tanskassa.

–  En pitäisi ihmeellisenä, jos viiden vuoden kuluessa Virolahden riistakamerassa näkyisi sakaali, Melin sanoo.

Lajin pysyvä asettuminen Suomeen ei kuitenkaan ole Melinin mukaan aivan pian näköpiirissä.

Kultasakaalin perinteistä kotiseutua Euroopassa ovat lähinnä Kreikka, Unkari ja Romania. Laji elää myös Aasiassa. Suomen luonnossa kultasakaali kilpailisi lähinnä ketun ja supikoiran kanssa, mutta voisi saalistaa myös pienten hirvieläinten vasoja.

Pesukarhu asettuisi Melinin mukaan Suomessa todennäköisesti lähelle ihmisasutusta. Laji on Saksasta käsin levinnyt Tanskaan ja Puolaan, ja jokunen pesukarhu on tavattu Etelä-Ruotsissakin.

– Pesukarhu on vielä arempi lumelle kuin sakaali, sanoo Melin.

Metsäjänis taantuu lumettomuudessa

Lumisen vuodenajan lyheneminen on toisaalta johtanut esimerkiksi metsäjäniksen kannan taantumiseen. Valkoturkkinen jänis syksynvärisessä maisemassa on helppo saalis haukoille ja pöllöille.

–  Metsäjänis kärsii todella paljon siitä, jos on pitkä syksy ilman lunta. Ilmiö näkyy Oulun korkeudella asti, kertoo Melin.

Lumen väheneminen on myös vauhdittanut riekon alamäkeä. Väriä vaihtavista eläimistä naali eli napakettu on Suomessa jo äärimmäisen uhanalainen.

Asiasanat

Uusimmat