Lounais-Häme

Villisika on yhä harvinaisuus Lounais-Hämeessä – ruton pelossa jokainen yksilö nähdään riskinä

Soittokierros paikallisiin riistanhoitoyhdistyksiin sen vahvistaa: alueen villisikakanta on pysynyt yksittäisissä liikkujissa.

Satunnaisia havaintoja on niin Someron, Forssa–Tammelan, Jokiläänin kuin Urjalankin alueilla. Kannan pienuudesta kertoo myös se, ettei Lounais-Hämeessä kaadettu vuosina 2016–2017 yhtään villisikaa.

-Tai ainakaan teidän alueellanne kaadetuista villisioista ei ole lähetetty näytteitä Eviraan, Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Aki Berg kertoo.

Lähimmät kaadot tehtiin Salossa ja Hämeenlinnan seudulla.

 

Riistaeläimenä villisika on poikkeus Suomen riistaeläinten joukossa. Villisian pyytämisessä on sallittu kiinteän valon käyttö ja uutuutena kokeillaan pyyntihäkkiä.

Suomen sikayrittäjät maksavat jokaisesta kaadetusta yksilöstä 90 euroa, Evira puolestaan 40 euroa uroksesta, 100 euroa naaraasta ja kuolleena löydetystä. Tapporahasta ei kuitenkaan puhuta, sillä rahan saaminen edellyttää näytteiden lähettämistä Eviralle.

Syynä poikkeusmenettelyihin on afrikkalainen sikarutto, jonka pelätään leviävän villisikojen mukana Suomeen ja suomalaisille sikatiloille.

Toistaiseksi Suomessa ei ole havaittu afrikkalaista sikaruttoa. Jos sikarutto pääsisi yhdellekin suomalaiselle sikatilalle, tarkoittaisi se suurella todennäköisyydellä esimerkiksi sianlihan Kiinan viennin loppumista.

-Seuraukset koskisivat kuitenkin laajemmin koko suomalaista elintarviketuotantoa, sillä vientisopimukset kattavat yleensä kokonaisuuksia, Berg sanoo.

 

Myös Lounais-Hämeessä ollaan valmiudessa.

-Jos havaintoja tulee, villisiat pyritään poistamaan välittömästi. Meillä Somerolla on runsaasti sikatiloja, joten pitää olla tavallistakin valppaampana, Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Nyström toteaa.

Viime vuoden kanta-arviot eivät ole valmistuneet, mutta arvioiden perusteella kannan kasvu Suomessa on jatkunut.

-Havaintoja on vuosi vuodelta enemmän myös meidän alueellamme. Kyse on kuitenkin yksittäisistä liikkujista. Varsinaista omaa kantaa täällä ei vielä ole, arvioi toiminnanohjaaja Petri Tanhuanpää Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksestä.

Populaation kasvua edistää talvien leudontuminen, minkä vuoksi villisika selviää paremmin Suomen talvista. Suurimmillaan kanta on Kaakkois-Suomessa.

 

Viime vuonna Eviraan lähetettiin näytteet 527 villisiasta, missä on yli 150:n lisäys edellisvuoteen. Kaatoja tehtiin kaikissa maakunnissa Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Valtakunnallinen tavoite on kannan puolittaminen vuosittain, mikä estäisi kannan kasvun. Yhden sian kaataminen voi kuitenkin jopa lisätä villisikojen määrää.

-Jos laumasta ammutaan alfanaaras, lauman muut naaraat alkavat lisääntyä ja populaatio päinvastoin kasvaa, riistapäällikkö Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta huomauttaa. FL

 

”Villisika ei ole helppo saalistettava”
Tammela
Tammelalaisella Pertti Kanteluksella on kokemusta villisianmetsästyksestä niin Suomessa kuin Baltiassa. Suomalaista ja virolaista villasikajahtia ei hänen mukaansa voi verrata toisiinsa.
– Virossa villisikoja on vaikka kuinka paljon. Täällä kyse on yksittäisistä havainnoista. Tänä vuonna ei ole tullut edes hälytyksiä mutta muutama vuosi sitten ammuin emon ja kolme porsasta Letkulla. Mutta liekö olleet tarhakarkureita, sillä normaalisti villisika on äärettömän arka ja vaikeasti metsästettävä, Kantelus kertoo.
Suomessa metsästys on pääosin kyttäysjahtia, mutta Virossa apuna käytetään myös koiria. Viime vuonna Kantelus ei enää lähtenyt villisikajahtiin Viroon.
– Ei viitsi ottaa turhia riskejä afrikkalaisen sikaruton takia. Mutta tarkkoja me olimme. Kaikki vaatteista ja autonrenkaista lähtien desinfioitiin Virkonilla.

 

Villisikoja pelätään niiden suuren koon ja torahampaiden vuoksi. Kanteluksen mukaan aihetta pelkoon ei ole.
– Villisika on tavattoman arka, joten kyllä se väistää ihmistä. Haavakkona tilanne on toinen, silloin sika puolustaa itseään.

 

Villisika
Paino karjuilla 50–200 kg, emakoilla 35–150 kg. Ruumis vahva ja sivuilta litteä, melko korkea. Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän ja käyristyvät ylössuuntautuviksi torahampaiksi. Karvapeite vahvaa ja tummaa, pitkiä harjaksia runsaasti.Vuosikymmenen alussa villisikoja arvioitiin olevan Suomessa muutamia satoja. Vuonna 2016 kanta-arvio oli 3 400. Määrän on arvioitu kasvaneen viime vuonna.Porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden, mutta villisikanaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.Afrikkalainen sikaruttoEi tartu ihmiseen mutta leviää helposti sioista toiseen. ASF-virus erittyy kaikkiin sairastuneen sian tai villisian eritteisiin ja säilyy veressä ja kuolleen sian ruhossa jopa useita kuukausia. Pakastetussa lihassa virus säilyy useita vuosia.100 %Tilan sikojen kuolleisuusaste voi olla 100 prosenttia.Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ei ole tavattu afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on kuitenkin Baltiassa niin villisioissa kuin sikatiloilla ja jonkin verran Suomen itärajan tuntumassa Leningradin Oblastin alueella.Lähteet: Suomen Riistakeskus, Evira, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätalousministeriö.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti